Keravan kaupungin talous on ollut laman alkaessa valtakunnallisestikin mitaten hyvässä jamassa. Laman vaikutukset ovat kuitenkin tulleet nopeasti esille, kuten muissakin kunnissa: rahat eivät riitä, eivät edes tarkalla taloudenpidolla. Poliittiset päättäjät joutuvat väistämättä myös epämiellyttävien asioiden eteen. Vaalien alla on luvattu palvelujen parantamista ja kuntalaisten näkemysten huomioonottamista päätöksenteossa. Erityisesti lasten ja nuorten asioita on luvattu entistä pontevammin ajaa. Hyvää tahtoa ja ymmärrystä ei nytkään puutu, mutta kaikilla lupauksilla on hintalappunsa.
Julkisesta keskustelusta lehtien palstoilla ja viesteistä sähköposteissamme puolestaan voidaan päätellä, että monet kuntalaiset odottavat palvelujen pysyvän vähintäänkin ennallaan, ja jos niitä heikennetäänkin, ei kuitenkaan niin saa tapahtua oman tai läheisten ihmisten osalta. Jotkut ovat valmiita maksamaan lisää veroakin, mutta toivovat rahojen siirtyvän korvamerkittyinä tiettyihin, kunkin itse valitsemiin kohteisiin. Ainoa säästökohde, joka hyväksytään, on poliitikkojen matkat ja muut kulut, joista arvoisa paikallislehtemme on muistanut joka käänteessä muistuttaa. Näistäkin on nyt karsittu, mitäs nyt sitten keksitään? Velkataakan jättäminen tuleville sukupolville ei ainakaan aja nykyisten lasten ja nuorten asiaa.
Juuri nykyisessä tilanteessa on tärkeää, että päätöksentekijät ja kansalaiset tietävät, missä ollaan menossa. On oltava selkeät pelisäännöt ja reilu, läpinäkyvä meininki. Kanniston koulun lakkauttamispäätöksessä valitettavasti ei näin käynyt. Vaikka muodollisesti kaikki olisikin mennyt oikein, poliittisesti ja moraalisestikin tilanne on erittäin arveluttava. Kyseessä oli todella iso asia, ja se olisi ilman muuta kuulunut keskusteluttaa ja päättää mahdollisimman julkisesti, valtuustossa. Silläkin riskillä, että lopputulos olisi ollut toinen kuin nyt tapahtui.
Myönnän toki, että en hyväksy Kanniston koulun lakkauttamista, enkä ole vakuuttunut siitä syntyvän pitemmällä tähtäimellä säästöjä. Vaikka ensi syksynä koulun aloittava ikäluokka on pieni, tulevina vuosina tilanne on jo toinen. Edelleenkin odottelen kouluverkkoselvitystä, jossa eri vaihtoehdot tulisivat kunnolla esille, ennen olemassaolevien koulutilojen sulkemista tai poisvuokrausta. Kannistolaisena näen myös, kuinka tärkeä tukikohta koulu on alueellamme: se on ainoa toimitila, jota voi käyttää liikuntaan ja tapahtumien järjestämiseen. Yhteisöllisyyttäkään ei synny, jos ulkoisia edellytyksiä sille ei ole.
Lakkauttamispäätös harmittaa siis muutenkin, mutta vielä enemmän siitä syystä, että sen synty ei vastannut käsitystäni demokratiasta. Toivon, että opimme tästä jotakin.
Keravalla 3.5.2009
Eija Kotkavirta
kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vihr.)
Kannisto, Kerava
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 5.5.2009
Olemme Kannistossa hyvin pettyneitä ja mielestäni kaikkien kaupunginvaltuutettujen pitäisi vaatia Kanniston koulun lakkauttamispäätöksen palauttamista valtuuston käsiteltäväksi demokraattisten periaatteiden mukaisesti.
Ennen kaikkea ei päätös saisi pohjautua jonkun virkamiehen virhelaskuun, jonka mukaan nyt on liikaa lapsia varhaiskasvatuksessa. Muutaman vuoden kuluttua nämä liikalapset ovat koulussa ja silloin Kanniston koulua tarvitaan. Miksi päätös on tehty ennen kouluverkostoselvityksen valmistumista ja käsittelyä valtuustossa? Meillehän luvattiin aikoinaan, olit mukana siinä kokouksessa, että mitään ei päätettäisi, ennen kuin kouluverkostoselvitys valmistuisi. Miten näin nyt pääsi tapahtumaan?
Olet varmaan tietoinen, että meille lasten vanhemmille tuli koulusta reppupostissa tieto lasten siirtämisestä toiseen kouluun elokuun alusta alkaen. Kanniston koulussa on jo alettu pakata. Lapset auttavat pakkaamisessa. Onko tämä sitä yhteisöllisyyttä – evakko omasta turvallisesta lähikoulusta? Meitä vanhempia on pyydetty kannustamaan lapsiemme muuttoa, jotta se olisi niin tuskatonta heille kun mahdollista. Miten me sen teemme, kun se on niin tuskallista meille itsellemme?
Itsekin olit aiemmin aktiivisena koti- ja kouluyhdistyksessä joten tiedät, että Kanniston vanhemmat ovat pitäneet huolta koulu-alueen ylläpidosta, hankkineet tänne lähiliikuntapaikan ja yhdessä lasten kanssa joka vuosi siivonneet puistot ja tienvarret. Yhteisömme sydän on meidän koulumme. Sieltä lapsemme varhaiset ystävyyssuhteet alkavat, sieltä me vanhemmat opimme tuntemaan toisemme.
On hienoa, että on ollut paikka nimeltä Kannisto, jossa muualta tänne muuttaneet ovat löytäneet itsellensä kodin. Taistelkaamme tämän takia Kanniston koulun puolesta!
Olen, Kaija, täsmälleen samaa mieltä kanssasi, kuten kirjoitinkin. Katsotaan, miten tilanne nyt kehittyy. Ystävällisin terveisin Eija
Keravan kaupunginhallituksen käyttäytymistavoista johtuen, en ole oikein tyytyväinen siihen että vain katsotaan kuinka tilanne kehittyy…
Kaupunginhallitus ottaa Kanniston koulun lakkauttamisen jälleen kokoukseensa 25.5.2009 ja kaupunginvaltuusto tulee jälleen jyrätyksi.
Jos vaan jäädään odottamaan kouluverkostoselvitystä niin Kanniston koulu on jo silloin mennyttä – NYT PITÄÄ REAGOIDA!