Kuluneiden viime viikkojen aikana yksi maailmaa eniten puhuttaneista tapahtumista on Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus tai oikeastaan niiden sarja. Japanin rannikolla tapahtuneen maanjäristyksen seurauksena valtaisa tsunami pyyhkäisi Japanin itärannikon paikoin tuusan nuuskaksi surmaten ainakin 10 000 ihmistä ja jätti valtavat määrät ihmisiä ilman suojaa. Samalla tsunami vahingoitti Fukushiman kuudesta ydinreaktorista ainakin viittä.
Järkyttävän luonnonkatastrofin lisäksi ei olisi tarvittu ydinvoimalaonnettomuuksia, joiden seurauksia edelleen pelätään ympäri maailmaa sydän pamppaillen. Kukaan ei tiedä, mitä voi vielä tapahtua tai kuinka kauan säteilymäärät pysyvät hälyttävällä tasolla.
Fukushiman reaktorien käyttö energiantuotannossa on ohi, sillä Japanin pääministeri Naoto Kanin mukaan voimala suljetaan lopullisesti. Jääkö se ainoaksi, jää nähtäväksi.
Japani ei ole ainoa maa, jossa kolmen viikon takainen maanjäristys voi sulkea ydinvoimaloita enemmänkin. Saksa ilmoitti välittömästi onnettomuuden jälkeen jäädyttävänsä ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämispäätöksen. Tsunamivaara otetaan taatusti aivan eri tavalla huomioon kaikkialla siellä, missä se on realistinen mahdollisuus.
Euroopan unionissa tehtiin Fukushiman onnettomuuden jälkeen hyvin nopeasti päätös kaikkien ydinvoimaloiden turvallisuuden tarkistamisesta.
– Voimme vain toivoa, että Jumala estää pahimman, mutta pahimpiakaan vaihtoehtoja ei voi sulkea pois, totesi saksalainen energiakomissaari Günther Oettinger vajaa viikko Fukushiman tapahtumien alkamisesta EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnassa.
Kristillisdemokraatteja edustava, ydinvoiman vahvana puolestapuhujana tunnettu Oettinger sopi välittömästi EU:n energiaministerien sekä Sveitsin ja Turkin hallitusten kanssa, että kaikkien EU-maiden sekä mainittujen naapurimaiden ydinvoimaloiden turvallisuus arvioidaan uudestaan.
EU:ssa laaditaan uudet eurooppalaiset ydinvoiman turvallisuuskriteerit, kunhan voimaloille on toteutettu stressitestit, joissa selvitetään, miten ydinvoimalat kestävät maanjäristykset, tulvat, tsunamit ja terrori-iskut. Myös hätäjäähdytysjärjestelmien toimintavarmuus arvioidaan. Testit tehdään myös suomalaisille voimaloille.
Sotki Saksan vaalit
Saksassa pidettiin viikko sitten kahdet osavaltiovaalit ja tsunami näytti niissä voimansa: sekä Baden-Württembergissä että Rheinland-Pfalzissa ydinvoimamyönteiset kristillisdemokraatit kärsivät kirvelevän tappion.Baden-Württembergin osavaltiovaaleissa Vihreät nousivat ohi liittolaisensa sosialidemokraattien ja niinpä 11 miljoonan asukkaan osavaltio saa Saksan historiassa ensimmäisen vihreän pääministerin – kristillisdemokraattien lähes 60 vuoden yhtenäinen valta-asema romahti.
Gallupit olivat luvanneet vihreille suurvoittoa jo ennen Fukushiman tapahtumia, mutta tsunami viimeisteli tuloksen. Saksalaisten suhtautuminen ydinvoimaan on jo pitkään ollut kriittisempi kuin Suomessa ja siksikin liittokansleri Angela Merkel joutuikin ennen noita mainittuja osavaltiovaaleja ahtaalle.
Saksassahan paitsi vihreiden myös sosiaalidemokraattien suhtautuminen ydinvoimaan on perinteisesti ollut varsin kriittistä. Nyt näyttää selvältä, että Merkel joutuu stressitestien jälkeen peruuttamaan lopullisesti Fukushiman jälkeen jäihin pannun Saksan ydinvoimaloille viime vuonna myönnetyn toiminta-ajan pidennyksen. Samoin Fukushiman jälkeen suljetut seitsemän vanhinta reaktoria pysynevät mitä suurimmalla todennäköisyydellä kiinni, sillä poliittinen ilmasto ei suosi ydinvoimaa vähääkään.
Suomessa vaalien alla ydinvoima olisi tuskin noussut merkittävään rooliin ilman Fukushiman tapahtumia, sillä kolmen suuren puolueen näkökulmasta ydinvoimaratkaisut ehdittiin tehdä jo vuosi sitten.
Vain kokoomus on johdonmukaisesti puoltanut ajatusta vielä yhden ydinvoimaluvan myöntämisestä Fortumille seuraavalla vaalikaudella. Sosialidemokraateilta ja keskustalta viestit ovat olleet sen suuntaisia, että ydinvoimasta ei ole tarpeen kirjata mitään seuraavaan hallitusohjelmaan.
Viikkoa Fukushiman jälkeen vihreät puolestaan terävöittivät ydinvoiman vastaista kantaansa nostamalla ydinvoiman lisälupien myöntämisen kynnyskysymykseksi.
Puheenjohtaja Anni Sinnemäen mukaan vihreät lähtee mukaan vain sellaiseen hallitukseen, joka on ohjelmassaan valmis sitoutumaan siihen, ettei periaatepäätöksiä uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta tehdä. Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on ehtinyt vaatia energiapolitiikan uudelleenarvioimista ja uusien ydinvoimaloiden rakennuslupia eduskunnan päätettäviksi.
Pää pensaassa
Poliitikot ovat joutuneet meillä Suomessakin ottamaan aiempaa nöyremmän asenteen ydinvoimaan Fukushiman jälkeen, mutta suhtautuminen jo tehtyihin ydinvoimapäätöksiin ei ole sanottavasti horjunut. Samoin keskustelu seuraavalla vaalikaudella ehkä eteen tulevasta Fortumin lisäydinvoimaluvasta jatkuu lähes entisessä sävyssä.Voisi olla järkevää olla herkkäkorvaisempi. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän gallupin mukaan 45 prosenttia vastanneista arvioi luottamuksensa ydinvoimaa kohtaan heikentyneen Japanin takia paljon tai jonkin verran.
Suomalaisten yleinen luottamus ydinvoimaa kohtaan on heikentynyt Japanin ydinvoimalaonnettomuuden takia, mutta Helsingin Sanomien uutisen mukaan edelleen yli neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että Suomessa ydinvoimalat ovat turvallisia.
Silti tuon tutkimuksen mukaan 61 prosenttia samoista suomalaisista uskoo, että Suomessakin voisi tapahtua vakava ydinvoimaonnettomuus, joka johtuisi teknisistä ongelmista tai virheistä. Lähes neljännes vastaajista arvelee Fukushiman tapahtumien olevan mahdollisia Suomessakin. 45 prosenttia vastanneista pitää terrori-iskusta aiheutuvaa ydinvoimalaonnettomuutta mahdollisena täälläkin.
Luvut ovat poikkeuksellisen ristiriitaisia: jos vastaajista neljä viidestä uskoo suomalaisten ydinvoimaloiden olevan turvallisia ja samaan aikaan kolme viidestä uskoo vakavan onnettomuuden ydinvoimaloissamme olevan mahdollinen, kyse on pään painamisesta pensaaseen.
Veikkaan, että kun Fukushimasta tuskin Suomen vaalien vuoksi lähetetään rauhoittelevia viestejä seuraavan kahden viikon kuluessa, moni huolestunut ottaa päänsä pensaasta ja miettii oman suhtautumisensa ydinvoimaan vielä kerran uudelleen. Se näkyy myös äänestyspäätöksissä.
Kirjoittaja toimi Vihreän liiton puoluesihteerinä vuosina 1997-2007.
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 3.4.2011
