Kaupunkimme metsienhoidossa on vallalla ajattelu, jonka mukaan hyvinkin harvapuustoinen metsä on hyvä virkistysmetsä. Itse kannatan monesta syystä metsämäisempää metsää, en vähiten virkistysarvojen ja metsän kokemisen tunteen takia.
Vähemmän harvennetulle metsälle on myös monia hyviä perusteita, jotka vähentävät metsänhoidollisia kustannuksia. Harvan metsän aluskasvillisuus kuluu helposti käyttöpaineen ollessa kova. Valon lisääntyessä pihlajoituminen on Keravalla räjähtänyt käsiin: monin paikoin virkistysmetsä on suorastaan kulkukelvotonta.
Viimeisimmän huomion tiheämmän metsän puolesta tein joku aika sitten havaitessani Kalevan kaupunginosassa jättipalsami ’metsäksi’ kaavassa merkityllä alueella. Puusto oli hakattu niin vähiin, että kosteissa kohdissa viihtyvä jättipalsami oli rehahtunut laajalle alueelle. Ilmoitin havainnosta kaupunkitekniikkaan, josta lupasivat jo samana päivänä käydä pikaiseen poistamassa kasvustot. On kuulemma Keravalla tämä jättipalsami jo samansuuruinen riesä kuin jättiputkikin. Olkoonkin, että jättiputki on huomattavasti vaikeammin poistettavissa.
Yleisemmin jättipalsami viihtyy kyllä kosteilla pientareilla, eikä onneksi ole metsiä vielä vallannut. Keravalaisten kannattaa ilmoittaa omista havainnoistaan (ks. kuva ympäristöhallinnon sivuilta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16585&lan=fi) kaupunkitekniikkaan.
Anu Heikkilä
kaupunkikehitysjaoston jäsen (vihr.)
