Kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)
Sari Pesu:
Keravan terveyskeskuksen päivystyksen siirto edistää potilasturvallisuutta
Terveydenhoidon uudella päivystysasetuksella varmistetaan riittävä asiantuntemus kiireellisessä hoidossa. Käytännössä tämä tarkoittaa Keravalla ilta-ja viikonloppupäivystyksen siirtämistä Vantaan terveyskeskuspäivystyksen yhteyteen, joka sijaitsee Peijaksen sairaalan tiloissa.
Muutokset aiheuttavat usein huolta ja hämmennystä. Tiedon lisäännyttyä muutoksen tarve ja tavoite tulee yleensä paremmin ymmärretyksi.
Tavoitteena on siis potilasturvallisuuden parantuminen. Nykytilanteessa Keravan päivystyksen potilaista 50 % ei tarvitse päivystyksellistä hoitoa. Sen vuoksi kiireessä, ilman tarvittavia tukipalveluja, kuten laboratorio ja röntgen, potilasturvallisuus voi vaarantua. Vakavasti sairas potilas saattaa jäädä vähemmälle huomiolle tai hänen sairautensa vakavuus tunnistamatta ja sen vuoksi ilman asiaankuuluvaa hoitoa.
Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Kyse on sellaisesta tilanteesta, jossa hoitoa ei voida siirtää seuraavaan päivään. Vuodenvaihteen jälkeen päivystyksissä hoidetaan vain päivystyshoitoa vaativia potilaita.
Jatkossa potilaiden hoidon kiireellisyydestä päätetään ABCDE-luokituksella (Triage-luokitus), jossa A-luokituksen saaneet potilaat otetaan heti erikoissairaanhoitoon ja E-luokituksen potilaat saavat ohjeistusta sekä tarvittaessa ohjauksen päiväajalle. Tälläkin hetkellä luokitus on käytössä, mutta päivävastaanottoresurssin vähyyden vuoksi myös E-potilaat on hoidettu päivystyksissä usein monen tunnin jonotuksen jälkeen.
Julkisuudessa on esiintynyt muutamia kysymyksiä ja väittämiä, joita pyrin selventämään:
Kysymys:
Kuinka Keravalta kuljetaan Vantaan terveyskeskuspäivystykseen?
Vastaus:
Pääsääntöisesti päivystyksellistä hoitoa vaativa keravalainen ei kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä. Jos pystyy, Keravalta kulkee bussi lähes päivystyksen ovelle ja juna-asemalta on matkaa 700 m. Pääsääntöisesti päivystysvaivat ovat sellaisia, että ihminen hakeutuu hoitoon kuljetettuna autolla. N. 10 km:n matka-aika Keravalta Rekolaan autolla on n.15 minuuttia. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan vasta 50 km ylittävä matka koetaan sellaiseksi, että se saattaa vaikuttaa päivystykseen hakeutumiseen. Taksimatkaan voi hakea Kelan korvausta. Omavastuu on 14,25€ matkan pituudesta huolimatta.
Väittämä:
Terveyspalvelut huononevat Keravalla.
Vastaus:
Illoista ja viikonlopuista siirretään henkilökunta päiväaikaiseen toimintaan. Näin saadaan varsinaista vastaanottopalvelua lisää. Keravalaiset saavat siis akuuttivastaanottoaikoja sekä tavanomaisia vastaanotto-aikoja nykyistä paremmin. Lisäksi tulevassa keravalaisten päivystyksessä on iltaisin ja viikonloppuisin enemmän henkilökuntaa ja erikoissairaanhoito ja tukipalvelut ovat saman katon alla. Eikö tämä tarkoita terveyspalveluiden parantumista?
Väittämä:
Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä, joka sijaitsee Peijaksen sairaalan yhteydessä, on ruuhkaa.
Vastaus:
Nykytilanteessa aivan varmasti on! Vantaan terveyskeskuspäivystyksen ylilääkärin mukaan päivystyksessä odotetaan uutta päivystysasetusta kuin ”lapsi joulua”. Nykytilanteessa Vantaalla kolmannes päivystyksen potilaista ei ole päivystyspotilaita ja vuodenvaihteen jälkeen heidät ohjataan Vantaan omille terveysasemille päiväaikaiseen hoitoon. Tästä lienee helppo päätellä, että sieltä resurssia vapautuu hoitamaan myös keravalaisia. Vantaan päivystyksessä odotusaikoja seurataan säännöllisesti ja 93% potilaista hoidetaan alle kahdessa tunnissa. Vantaalle odotusajoista raportoidaan noin 4 kertaa vuodessa.
Kysymys:
Eikö vastaanottoaikoja voi saada iltaisin?
Vastaus:
Mikäli ajanvarausvastaanottoaikaa pidennettäisiin iltatunneille, se olisi uusi lisäpalvelu ja lisäisi kokonaiskustannuksia. Tämän asian selvittäminen on nyt meneillään ja se on mahdollista ratkaista lähiviikkoina kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä.
On tarkkaan mietittävä, onko vastaanottoa järjestettävä ilta-aikaan mahdollisesti ”kalliilla rahalla”, kun samat, ei-kiireelliset asiat voitaisiin hoitaa päivällä? Lisäksi on arvioitava, miten järjestely vaikuttaisi työturvallisuuteen jne.
Olen kuullut myös väitteen, etteivät päättäjät ole koskaan olleet Rekolan asemalla tai että päättäjät eivät käytä julkisia palveluja. Voin vakuuttaa, että molemmat asiat ovat ainakin minulle erittäin tuttuja.
Lisätietoa saa esim. tästä väitöskirjasta, linkki TÄSSÄ.
Kannattaa tutustua myös Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykseen Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet TÄSTÄ.
Kirjoitus (ilman viimeisten lauseiden linkkejä) on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.11.14.
