Keravan aseman pysäköintilaitosta ja tornitaloja koskevat suunnitelmat ovat kirvoittaneet paljon keskustelua. Niin asukkaat kuin päättäjät ovat olleet huolissaan siitä, että uusi asemakeskus jyrää alleen historiallisesti arvokkaan asemapuiston ja särkee asemanseudun tunnelmallisen kulttuuriympäristön.
Keravan asema on valmistunut vuonna 1878 maan ensimmäisen Helsinki-Hämeenlinna-rautatien varteen. Asemien yhteyteen istutettiin tuolloin puistoja aseman viihtyisyyden, mutta myös turvallisuuden vuoksi. Puut estivät höyryvetureista sinkoavia kipinöitä leviämästä ympäristöön. Aseman puisto on Keravan vanhin julkinen puisto.
Huoli asemanseudun tulevaisuudesta on aiheellinen. Aseman kulttuurimaisema muodostuu asemanaukion ja puiston avoimesta ympäristöstä mataline rakennuksineen ja kauniine asematunnelin kaarisisäänkäynteineen. Uutta tulee rakentaa siten, että uudet rakennukset sopivat kauniisti historialliseen maisemaan. Materiaalit, kattorakenteet ja väritys on suunniteltava yhteensopiviksi vanhojen rakennusten kanssa.
Aseman puiston säilyttämisen puolesta puhuvat historian ja maisema-arvojen lisäksi luontoarvot. Vanhat puut ja vehreä kaupunkiympäristö ovat jo sinänsä tarpeellisia terveyttä ja hyvinvointia edistävässä kaupunkiympäristössä. Puissa elää myös uhanalaisluokituksen omaavaa tuoksuvyökääpää, minkä suojeleminen edellyttää niiden säilyttämistä. Uusilla istutuksilla ei voi korvata puiston historiallista, maisemallista ja luonnonsuojelullista arvoa.
Tärkeää on myös käytännöllisyys. Asemasta ei tule tehdä ahdetun tuntuista sumppua, vaan on pyrittävä säilyttämään avaruutta ja vehreyttä. Pyöräpysäköinnissä tärkeää on, että vaihdon helppous pyörän satulasta junanvaunuun säilyy.
Suunnitelmia voisi havainnollistaa pienoismallilla, jolloin päättäjien ja asukkaiden olisi helpompi arvioida, miten hyvin ne vastaavat keravalaisten tarpeisiin ja toiveisiin asemanseudun kehittämisestä.
Keravan Vihreä valtuustoryhmä
Keravan Vihreät ry:n hallitus
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 11.2.2021.