Keravan kirjasto järjesti muutaman vuoden aikana ennen korona-ajan alkua melkoisen sarjan kirjailijoiden haastattelutilaisuuksia. Eräs kerta jäi mieleeni. Kansantaloustieteilijä Sixten Korkmania haastateltiin uuden kirjansa johdosta. Kirjan nimi oli ”Väärää talouspolitiikkaa. Talouden kriisit ja opilliset kiistat.”
Ostaessani kirjaa juttelin hetken Korkmanin kanssa. Lukiessani kirjaa ymmärsin sen asiantuntijan neutraaliksi joskin kriittiseksi tekstiksi. Mieleeni palautuivat kansantaloustieteen oppisisällöt, joihin olin perehtynyt runsaat 40 vuotta sitten. Tapahtuneesta johtuen aloin lueskella alan muidenkin asiantuntijoiden tekstejä: Galbraithia, Pikettya, Skidelskya, jne.
Korkmanin urasta tunnetaan hänen toimintansa Suomen Pankissa, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä ja EU:n talouspoliittisen osaston pääjohtajana. Uransa loppupuolella hän toimi seitsemän vuotta EK:n palveluksessa EVA:n ja ETLA:n toimitusjohtajana.
Kenen töitä teet, sen lauluja laulat. Vanha sanonta pitänee edelleen paikkansa. Paraskin asiantuntija voi muuttua täysin omaksi itsekseen vasta jäätyään eläkkeelle.
Luin joulukuun lopulla Hesarista Korkmanin kolumnin: ”Populismi kielii muutostarpeesta”. Hän kirjoitti suomalaisten instituutioiden vahvuudesta, mutta totesi että suomalaistakin parlamentarismia pyritään heikentämään. Esimerkkinä hän nosti esiin perussuomalaisten ehdotuksen alistaa EU:n elvytyspaketti kansanäänestykseen parlamentaarisen päätöksenteon sijaan.
Korkman on viime vuosina korostanut ilmaston lämpenemistä suurimpana globaalina uhkatekijänä. Hän on myös todennut, että talouden vakautta ei voi edistää vastustamalla EU:ta ja kansainvälistä yhteistyötä, eikä vaatimalla maahanmuuton lopettamista.
Käsittääkseni Korkman ei ole sitoutunut organisatorisesti mihinkään puolueeseen. Joulukuinen kolumni vahvistaa selvästi sen, että mikään persu hän ei ainakaan ole.
Olisiko niin, että kahdeksatta vuosikymmentään elävät asiantuntijat muuttuvat harmaantuessaan vihreään suuntaan? Erään toisen ajattelijan tapaan uskon itsekin, että maapallo ei ole perintöä vanhemmiltamme vaan lainaa lapsiltamme ja heidän lapsiltaan?
Lainasta pitää huolehtia.
Antero Päiviö
keravalainen eläkeläinen
vihreiden kuntavaaliehdokas (sitoutumaton)
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 13.3.2021
