Arkkiatri Arvo Ylppö totesi eräässä haastattelussaan olennaisen asian: ”Jotta voisi auttaa muita, on ensin autettava itseään.” Neljäkymmentä vuotta Keravan asioita seurattuani olen tullut siihen tulokseen, että kotikaupungillamme on pitkään ollut käytettävissään arvostettu ”ylppöläinen” toimija.
Eero Lehti on johtanut omistamiensa yritysten ohella pitkään ja ansiokkaasti ”pienen suuren kaupunkimme” kunnallispolitiikkaa. Oppimismielessä luin kiinnostuneena Keravan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajan kolumnin ”Keravan kaupungin mysteeri”. (K-U 29.3.)
Kolumnissa vertailtiin Keravan kaupungin ja Keravan Energia Oy:n sairauspoissaoloja. ”Viime vuonna kaupungilla poissaolot olivat keskimäärin 18,2 vuorokautta, jossa kasvua edelliseen vuoteen 8 prosenttia. Energialla luvut ovat noin 4-5 päivää, joka on ollut myös pitkäaikainen poissaolojen taso.”
Totta on, että poissaolot aiheuttavat kustannuksia ja vaikeuttavat palveluiden tuotantoa, mutta luottamusmiehiin kohdistetun ”haastattelun” ohella ja ennen johtopäätöksiä voisi kiinnittää huomion muutamaan muuhunkin tekijään. Seuraavassa esitän eräitä tilastolukemia:
Keravan Energia Oy:llä oli vuoden 2019 taloustietojen mukaan palveluksessaan 71 henkilöä ja liikevaihtoa 59,6 miljoona euroa.
Kaupungilla oli ”Tilastokirja 2019”:n mukaan palveluksessa samaan aikaan 1417 henkeä. Heistä 72 oli keskushallinnon tehtävissä. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluilla oli 423 työntekijää, kasvatuksen ja opetuksen toimialalla 650 henkeä ja vapaa-aikapalvelujen toimissa 83 työntekijää. Kaupunkitekniikan piirissä työskenteli kaikkiaan 189 ”duunaria”. Osalla oli vastuullaan katujen rakentaminen ja kunnossapito. Toiset heistä hoitivat puistoalueita, liikenneviheralueita, urheilupaikkoja, jopa Keinistä.
Lisänäkökulmia löytyy, jos perehtyy Keravan Energia Oy:n suppeahkon toimialan ohella kaupungin työntekijöiden monenlaista osaamista vaativiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetustoimi sekä vapaa-aikapalvelut edellyttävät eri menetelmiä johtamisessa kuin energiapalvelut.
Poissaolot ovat usein seurausta johtamisen ulkopuolisista tekijöistä. Viime ja kuluvana vuonna ne ovat kytkeytyneet etenkin toimialoihin, joissa korona-aikana ollaan suorissa kontakteissa asiakkaisiin tai potilaisiin. Poissaolo voi johtua myös karenssista.
Johtamisvinkkien levittäminen yhdeltä suppealta toimialalta kaupungin kaikille toimialoille ei välttämättä palvele työntekijöiden johtamista, eikä välttämättä paranna myöskään keravalaisille suunnattuja palveluja.
Antero Päiviö
keravalainen eläkeläinen
vihreä kuntavaaliehdokas (sitoutumaton)
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Keski-Uusimaassa.
