Keskustelu siitä, onko tuleva hyvinvointialue Keravalle hyväksi vai pahaksi, on ohi. Keravan ja Vantaan yhteinen hyvinvointialue tulee – ja meidän tehtävämme on tehdä siitä meille paras mahdollinen. Sote-uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on edistää alueella asuvien hyvinvointia, parantaa palveluita ja taata ne yhdenmukaisesti ja laadukkaasti kaikille.
Uudistuksessa on vielä paljon kysymyksiä, eikä näin suuri muutos tule kerralla valmiiksi. Omat haasteensa tuo pelastustoimen palveluiden jakautuminen Vantaa-Keravalle ja Keusoteen. Uudistuksen toimeenpanoa on seurattava aktiivisesti ja kehitettävä havaittujen, tutkittujen muutostarpeiden perusteella. Nyt suunnitellut rakenteet ja toimintamallit saattavat osoittautua myöhemmin toimimattomiksi ja kynnys niiden muuttamiseen on oltava riittävän matala. Hyvinvointialueen organisaation tulee olla joustava ja jatkuvasti kehittyvä. Muutoksessa tarvitaan rohkeutta uudistaa ja toteuttaa asioita uudella tavalla.
Hyvinvointialueisiin siirtyminen on Suomen historian suurin liikkeenluovutus. Yli 200 000 työntekijää siirtyy valtakunnallisesti kunnilta hyvinvointialueille. Keravalta siirtyy yli 600 työntekijää hyvinvointialueen palvelukseen. Työntekijöiden asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen sekä heidän kuuleminen rakenteiden, hoitopolkujen ja palveluiden kehittämisessä on parhaan lopputuloksen kannalta avainasemassa.
Sote-alan työntekijät ovat olleet jaksamisensa äärirajoilla varsinkin koronapandemian pitkittyessä. Heidän työssä jaksamiseensa ja työoloihinsa panostaminen on sijoitus myös asukkaiden hyvinvointiin. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävät resurssit tulee näkyä vahvasti hyvinvointialueen strategiassa.
Yhteistyörakenteiden kehittäminen hyvinvointialueen ja kuntien rajapinnoissa sekä järjestösektorin kanssa on välttämätöntä ennaltaehkäisevän työn ja sujuvien hoitopolkujen vahvistamiseksi. Demokratiaa on vahvistettava ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia parannettava hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Tässä on iso vastuu myös tulevilla aluevaltuutetuilla, jotta kaikkien asuinalueiden asukkaat saavat äänensä kuuluviin.
Alueellisten asukasraatien ja erilaisten yhteistyöfoorumien järjestäminen on välttämätöntä, jotta palvelut ja tarpeet kohtaavat. Kuunteleminen ja vuorovaikutus ovat tarpeen, sillä juuri alueen asukkailla on arvokkain tieto tarpeiden ja palveluiden tilasta. Varmasti vanhus itse ja hänen lähiomaisensa tunnistavat arjessa selviytymistä tukevien palveluiden kipukohdat ja kehittämistarpeet. Oppilashuollon kehittämisessä on puolestaan kuultava myös lapsia, nuoria, heidän huoltajiaan ja opettajia. Nopea hoitoon pääsy ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut vaativat paljon kehittämistä ja uusien toimintatapojen rohkeaa kokeilemista. Aito kuunteleminen ja osallistuminen on oltava luonteva osa hyvinvointialueen toimintakulttuuria.
On hyvä muistaa, että hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ jää edelleen kunnille. Tätä työtä tehdään esimerkiksi kasvatuksessa ja koulutuksessa. Resurssit on suunnattava ennaltaehkäisyyn, eli riittäviin resursseihin varhaiskasvatuksessa, opetuksessa sekä lapsi- ja nuorisotyössä. Tukea on tarjottava riittävästi siellä, missä lapsi suurimman osan arjestaan viettää. Näin ennaltaehkäistään myöhemmin tarvittavia yhä kalliimpia tukitoimia ja palveluntarvetta. Ennalta ehkäisevään työhön panostaminen on investointi tulevaisuuteen, joka tuottaa mittavaa tulosta vasta viiveellä.
Lasten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää jatkuvia, pitkäjänteisiä päätöksiä ja tekoja. Päätösten tulee kestää myös vaikutusten arviointi. Tässä huomio on kiinnitettävä siihen, miten päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten tulevaisuuteen, sekä mitä vaikutuksia niillä on lasten ja nuorten kasvu- ja oppimisympäristöjen tärkeimpien aikuisten, eli lastenhoitajien, varhaiskasvattajien ja opettajien resursseihin ja työssä jaksamiseen.
Korona voi pian olla laajassa mittakaavassa selätetty, mutta koronan vaikutusten jälkihoito on vasta alkamassa. Hoito-, palvelu- ja oppimisvelkaa on riittämiin ja samaan aikaan kun kärsimme henkilöstöpulasta, astuu voimaan seitsemän päivän hoitotakuu. Tilanteen korjaaminen edellyttää pitkäkestoista seurantaa ja reagointia lisääntyneeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Lisäksi nuorten terveys- ja opiskeluhuollon palveluiden saatavuus on koronan jälkihoidossa turvattava saumattomalla koulujen ja oppilaitosten sekä hyvinvointialueen yhteistyöllä.
Tulevan hyvinvointialueemme strategiat ja arvioinnit eivät saa jäädä sanahelinäksi. Niiden tulee sisältää konkreettisia tekoja ja aluevaltuuston tulee omalta osaltaan tehdä nämä teot mahdolliseksi!
Laura Tulikorpi
KM, luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu, Keravan sote-lautakunnan puheenjohtaja
aluevaaliehdokas (vihr.)
https://henkilot.vihreat.fi/laura.tulikorpi
https://www.facebook.com/LauraTulikorpi
