Jos näissä aluevaaleissa on yksi käsite, joka korostuu eri puolueiden puheissa ylitse muiden, se on SAAVUTETTAVUUS. Olen valmistunut medianomiksi vuorovaikutteisuuden suunnittelusta, jossa saavutettavuus tunnistetaan tärkeänä elementtinä erilaisten palveluiden muotoilussa. Tästä syystä saavutettavuus on yksi omistakin kärkiteemoistani, joten on ilman muuta hyvä avata, mitä kaikkea oikeastaan tarkoitan, kun sanon, että tarvitsemme saavutettavat palvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Saavutettavuus on sitä, että julkiset peruspalvelut, terveys ja hyvinvointi kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille. Ei vain heille, jotka asuvat kaupungin keskustassa, vaan myös heille, jotka asuvat haja-asutusalueiden reunamilla. Lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille. Kaikille sukupuolille, kaiken värisille ja kaiken näköisille. Rikkaille ja köyhille, terveille ja sairaille. Että pyörätuolilla pääsee asioimaan kaikkialla siinä missä kävellenkin.
Vaikka on ymmärrettävää, että käytännössä nämä muuttujat vaikuttavat väistämättä jonkin verran palveluiden saavutettavuuteen, olennaista on, etteivät ne saa estää tai vaikeuttaa kenenkään asiointia kohtuuttomasti. Kansakuntamme kokonaishyvinvointia mitataan ennen kaikkea sen mukaan, kuinka hyvin se huolehtii heikommassa asemassa olevista.
Saavutettavuus koskee myös digitaalisia palveluita. Tietojärjestelmien tulee olla helppokäyttöisiä kaikille asiakaskunnille, kuten fyysisesti tai neuropsyykkisesti rajoittuneille tai ikäihmisille. Sovellusten asianmukainen laadunvarmistus ja käytettävyyden kehittäminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun ei tarvitse päivittäin taistella tekniikan kanssa saadakseen asiansa hoidettua, vaan voidaan keskittyä olennaiseen.
Myös selkokielinen viestintä on hyvää käytettävyyttä: esimerkiksi selkeät ja johdonmukaiset koronaohjeistukset useilla eri kielillä auttavat meitä kaikkia pitämään huolta toisistamme tämän pitkittyneen poikkeustilan aikana.
Laadukas ja kestävä tietoyhteiskuntakehitys edellyttää, että julkisissa hankinnoissa suositaan avointa lähdekoodia. Erinomainen tapausesimerkki tällaisesta sote-alalla on Koronavilkku: sovelluksen kehitystyö kilpailutettiin, ja lopputuotteen lähdekoodi on verkossa vapaasti kenen tahansa tarkasteltavissa ja jatkokehitettävissä. Tämä tuo paljon kaivattua läpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja avoimuus lisää kansalaisten luottamusta julkishallintoon epäluulojen sijaan.
Kun siis seuraavan kerran kuulet jonkun puhuvan saavutettavuudesta näissä aluevaaleissa, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Siinä on kenties tiettyä ironiaakin, että saavutettavuus voi särähtää korvaan elitistisenä kapulakielenä, vaikka tämän käsitteen ytimessä ovat nimenomaan selkeys ja tasa-arvo.
Juho Hartikainen
Mediakasvattaja, pelisuunnittelija
Aluevaaliehdokas (vihr.)
