Luonto-Liitto järjesti tänään mielenosoituksen Keravan lähimetsien puolesta.
Kaupunginvaltuutettumme Karoliina Kaarivirta piti puheen mielenosoituksessa:
”Kaupungin asukasmäärän jatkuva kasvutavoite on samanlainen hokema kuin jatkuvan talouskasvun vaade.
Myös keinot ovat yhtä lailla vanhentuneita. Talouskasvussa on sekä talouden että ympäristön näkökulmista herätty siihen, että raaka-aineen halvalla viemisen sijaan kannattaa viedä viimeisteltyä lopputuotetta kalliilla. Myös palveluiden ja elämyksien kuluttaminen on lisääntynyt. Eli saadaan enemmän tuottoa kuormittamalla luontoa vähemmän.
Kaupunkien kasvussa tulisi saada lisää rakennusneliöitä tuhoamalla luontoa vähemmän. Tämä voidaan saavuttaa hyödyntämällä olemassa olevia asuinalueita tehokkaammin. Kaupungin keskustaa uudelleen rakentaessa tulisi pyrkiä ylöspäin, isoimpia tontteja voisi lohkoa sekä hyödyntää tiloistaan luopuvilta yrityksiltä vapautuvia tontteja rakentamiseen.
Muuttoliikkeestä hyötyvät kaupungit kaavoittavat tonttimaata yhä paljon metsien tilalle. Suomen ympäristökeskuksen kokoaman aluekatsauksen mukaan reilu kolmannes kasvavien kaupunkiseutujen uudisrakentamisesta on tehty viime vuosina kaatamalla metsää. Vanha malli, jossa kaupungin laidalta kaadetaan metsää asuinalueen tieltä voi toimia vielä esimerkiksi Oulussa, mutta Keravalta loppuvat tätä tahtia metsät tykkänään. Kaupunkimme rajallinen pinta-ala ja merkittävä väestöntiheys ajavat etsimään ja keksimään uudenlaisia ratkaisuja nopeammin kuin monessa muussa kunnassa.
Voimme myös kysyä, milloin olemme kasvaneet tarpeeksi. Onko realistista ajatella, että Keravalla on joskus sata tuhatta asukasta ja Tokion väestötiheys? Onko liian tiheään rakennetussa kaupungissa tilaa enää ihmisyydelle ja hyvinvoinnille? Tavoiteltaisiinko määrällisen kasvun sijaan laadullista kasvua?
On hyvä muistaa, että Keravalle rakentaminen ja kasvu ovat merkittävää bisnestä. Tuloja tulee tonttimyynnin lisäksi erilaisista lupa- ja valvontapalveluista. Nämä tulot ovat olleet ennätyksellisen korkeita käytännössä joka vuosi vuoden 2017 jälkeen.
”Eikö minnekään sitten saisi rakentaa?” Tämä on toistuva heitto metsiä puolustavien keskustelunavausten kommenteissa. Keravalla rakennetaan, ahkerasti. Keskustassa asumista valmistuu Citymarketin kulmalle ja vanhan Anttilan talon sekä S-marketin tilalle tulevien talojen kaavat ovat käsittelyssä. Jaakkolaan ja Ahjoon rakennetaan sitä mukaan kun yrityksiltä vapautuu tontteja. Aseman seutua ollaan kehittämässä ylöspäin.
Pientalorakentamistakin on joka nurkalla: Puustoa kaadetaan paraikaa Pohjois-Kytömaalta, asuntomessualue kohoaa joenvarren perinnemaisemaan, Kaskelaan on juuri nousemassa uusi asuinalue ja Skogsteriin kaavaillaan puolta sataa uutta tonttia.
Eli kyllä, minnekään saa rakentaa ja Keravalla rakennetaan tulevana vuosikymmenenä tuhansia asuntoja, jos pelkästään nykyiset suunnitelmat toteutuvat.
”Kyllä Suomessa metsää riittää, ajakaa metsään vaikka Sipooseen tai Hyvinkäälle.” Keravan kaupunkistrategiaan on kirjattu pyrkimys olla monimuotoinen viherkaupunki. Tämä pyrkimys ei voi toteutua sillä, että kuntalaisia kehotetaan ajelemaan henkilöautolla kymmeniä tai satoja kilometrejä lähimpään metsään.
Luonnon monimuotoisuuden on todettu edistävän kansanterveyttä. Monipuolinen luonto tukee ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Metsä on kaikenikäisille kuntalaisille sopiva, ilmainen hyvinvointikeskus, jossa sienestetään, marjastetaan ja liikutaan omatoimisesti. Myös alueen oppilaitokset käyttävät metsiä luontokasvatukseen ja retkeilyyn. Sote-siirtymän myötä tällaisen hyvinvoinnin edistämisen merkitys kunnissa kasvaa entisestään.
Metsäalueita tulisi olla kaikkien saatavilla, myös ilman omaa autoa. Ja jotta luonnon monimuotoisuus alueilla säilyisi, tulisi niiden säilyä riittävän suurina. Keravalla on useita esimerkkejä siitä, että kohtalaisillakin metsäalueilla lähes kaikki aluskasvillisuus on hävinnyt ahkeran käytön myötä. Tästä syystä metsäalueiden ”nakertaminen” reunoilta on myös haitallista.
Esimerkiksi Pihkaniittyä uhkaa juuri tämäntyyppinen metsän pilkkominen osaksiksi pikkuhiljaa. Kaskelan ja Skogsterin kaava-alueilla uhattuina ovat puolestaan Jänisvuoren ja Skogsterin metsät, joilla on tärkeä merkitys Haukkavuoren pienen luonnonsuojelualueen laajennuksena. Yhdessä nämä metsät muodostavat merkittävän vanhojen metsien verkoston. Jotta kaikille keravalaisille säilyisi mahdollisuus tämän upean metsäalueen hyödyntämiseen, Skogsterin kaavassa suunnitellun asuinrakentamisen pitäisi keskittyä pääosin peltoalueille metsän sijaan.
Keravan Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti töitä keravalaisten metsien ja luontoalueiden puolesta ja tulemme tätä työtä tekemään myös jatkossa. Iloksemme muistakin puolueista löytyy metsien merkityksen ymmärtäviä edustajia, mikä helpottaa yhteistyötä ja tavoitteiden saavuttamista.
Toivoisin että kuntalaisten kokemus metsien tärkeydestä ja toiveet niiden säästämisestä saavuttaisivat myös ne virkamiehet sekä päättäjät, jotka näkevät metsäalueet vain vielä rakentamattomana tonttimaana, josta voi saada rahat pois ja talot tilalle. Keravan kaupungin päätöksenteossa tulisi mielestäni muutoinkin harkita tarkoin luonto- ja virkistysalueiden merkitystä alueiden kokonaisilmeelle, houkuttelevuudelle ja pitovoimaisuudelle.
Sen lisäksi että metsällä on arvoa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja kuntalaisten hyvinvoinnille, se voi olla ratkaiseva tekijä siinä, miksi yksilöt tai perheet muuttavat Keravalle sekä jäävät ja viihtyvät täällä.”
Kuva: Aila Lind-Mäki
