Rangaistukset eivät ratkaise nuorten pahoinvointia❗️
👮 Alle 15-vuotiaiden lisääntynyt pahoinvointi, väkivalta, päihteiden käyttö ja rikollisuus ovat viime aikoina puhututtaneet paljon. Viimeisimpänä keskusteluun on noussut rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentaminen ja nuorten kovemmat rangaistukset. Mitkään rangaistukset tai turvallisuustoimet, kuten vartiointi, turvakamerat ja etsivä nuorisotyö eivät kuitenkaan ratkaise lasten ja nuorten pahoinvointia. Miten pääsemme tulipalojen sammuttelusta kohti hyvinvointia?
👬 Onnellisuutta ja hyvinvointia on tutkittu vuosikymmeniä ja lukuisista teorioista voi tiivistää, että hyvinvointi edellyttää psykologisten perustarpeiden tyydyttämistä. Kun ihminen kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (autonomia), kokee osaavansa ja oppivansa (kyvykkyys) ja kokee osallisuutta ja hyväksytyksi tulemista (yhteisöllisyys), hänellä on mahdollisuudet voida hyvin. Yksinkertainen resepti, joka toimiakseen tarvitsee kuitenkin kaikki ainekset.
👶 Helpoin tapa saavuttaa kaikki lapset ja nuoret on mennä päiväkotiin tai kouluun. Lähtökohtaisesti kaikki 6-18 -vuotiaat ovat kasvatuksen ja koulutuksen piirissä. On aika paljon kustannustehokkaampaa antaa tukea ja apua päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, kuin mennä jokaisen kotiin erikseen. Kasvatus- ja opetushenkilöstö kyllä huomaa, kun jokin on lapsella tai nuorella hätänä, oli sitten kyse oppimisen, elämäntilanteen, mielenterveyden tai vaikkapa neuropsykiatrisista haasteista. Luulisi homman siis hoituvan helposti, mutta ei.
🧑🏻🏫 Kasvatus- ja koulutuskenttä on ajautunut ikävään kierteeseen. Kun voi huonosti, eikä saa apua, ei pysty oppimaan tai kun oppiminen on vaikeaa eikä siihen saa tukea, voi huonosti. Samaan aikaan opetus- ja oppilashuollon henkilöstöstä on pulaa ja ala on entistäkin kuormittuneempi. Kun lapset voivat huonosti, eivätkä saa apua, voivat opettajatkin huonosti. Entäpä ikävässä kierteessä elävän lapsen tai nuoren vanhemmat? Heidän hyvinvointinsa vasta koetuksella onkin, jos tilanteeseen ei saa tukea.
📚 Miten tähän on oikein päädytty? Suomi on jäänyt reippaasti jälkeen panostuksissa koulutuksen resursseihin. Tällä hetkellä jäämme myös kauas koulutuksen kärkimaista korkeakoulutettujen määrässä. Oppimistulokset ovat olleet laskussa (PISA) pitkään. Osaamisen eriytyminen on lisääntynyt huolestuttavasti. Hyvin menestyvä joukko on taidoiltaan edelleen yhtä hyvä, mutta heikosti menestyvillä menee entistäkin heikommin. Peruskoulu ei enää ole onnistunut tavoitteessaan tasata sosioekonomisen taustan vaikutuksia koulumenestykseen. Päälle vielä vähän koronaa, lapsiperheköyhyyden lisääntymistä, Ukrainan sotaa, energiakriisiä ja inflaatiota.
✅ Mitä jos pyrkisimme turvaamaan lasten ja nuorten perustarpeet laadukkaalla varhaiskasvatuksella, opetuksella ja koulutuksella? Annetaan opettajille mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Luotetaan kasvatus- ja opetushenkilöstön taitoihin nähdä avuntarvitsijat ja annetaan tarvittava apu ja tuki välittömästi.
Laura Tulikorpi
alue- ja kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa kolumnina 16.10.2022.
