Kerava ei loista ympäryskuntiin verrattuna panostuksissaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Näin talousneuvotteluiden alla keskeisin kysymys kuuluukin, mitkä arvot rahanjakoa ohjaavat.
Kasvatus- ja opetuskenttä on lopen uupunut niukkuuden sekä riittämättömyyden keskellä. Lapset ja nuoret voivat entistäkin huonommin, eikä riittävää tukea aina ole tarjolla.
Suomi on jäänyt kauas koulutuksen kärkimaista. Kunnilla on nyt ratkaisun avaimet käsissään rahoituksen kohdentamisessa, jotta lapset ja nuoret saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.
Syytä toimenpiteille on, sillä kasvatus ja koulutus on jatkossa suurin osa kuntien vastuulla olevista peruspalveluista.
Vastuu koulutuksen rahoituksesta on muutoinkin yhä vahvemmin kuntien kontolla, sillä rahoituksen valtionosuuksia on pienennetty viimeisten kymmenen vuoden ajan.
Ei siis ole ihme, että kunnissa pohditaan miten paikata pienenevää rahoitusta, jotta se voi tuottaa asukkailleen edelleen yhtä laadukkaat palvelut.
Kasvatuksen ja koulutuksen kentällä olemme ajautuneet myös hanke-kierteeseen. Hankkeilla on Keravalla paikattu rahoitusvajetta jo monta vuotta ja hankkeiden itse tarkoitus, kehittäminen, on tuntuu väistyneen taka-alalle.
Hankerahoitukset aiheuttavat pätkätöitä ja hankaloittavat koulutetun henkilöstön saamista. Pirstaleisuuden sijaan kasvatuksessa ja opetuksessa tarvitaan vakaata perusrahoitusta, jolla mahdollistetaan osaavan henkilöstön sitouttaminen opetusyhteisöön.
Osaava ja sitoutunut henkilöstö on puolestaan ehdoton edellytys laadukkaalle kasvatus- ja opetustyölle. Pitkäjänteinen riittävä rahoitus on siis ennen kaikkea kestävän talouden perusta.
Koulutuksen valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä vaan niin sanottua yleiskatteellista rahoitusta. Kunta päättää itsenäisesti mitä se priorisoi rahankäytössään.
Tilanne on johtanut siihen, että Kerava jää kauas esimerkiksi Tuusulasta oppilaskohtaisessa toteutuneessa rahoituksessa.
Keravalla on tulevina vuosina todellinen näytön paikka, miten ratkaista laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen rahoitus sekä osaavan henkilöstön houkutteleminen palkkalistoille. Ihan vinkkinä, nämä asiat kulkevat käsi kädessä.
Lapset ja nuoret ansaitsevat kaiken tarvitsemansa tuen ja opetuksen. Tarvitsemme osaajia myös tulevaisuudessa. Niukkuuttakin jaettaessa kyse on arvovalinnoista.
Laura Tulikorpi
alue- ja kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa kolumnina 09.12.2022.
