Mediassa on nähty kuluvan kevään aikana kiivasta vääntöä kunnallisen päätöksentekoprosessin julkisuudesta. Helsingin hallinto-oikeus totesi hiljattain, että Helsingin päätös salata pormestari Juhana Vartiaisen vuoden 2022 budjettiesitys oli lainvastainen. Vaikka kyse on ollut pääkaupungin kuntapolitiikasta, eivät ongelmat kosketa pelkästään Helsinkiä, vaan päätöksenteon avoimuudessa on haasteita muuallakin.

Vartiaisen mukaan talousarvioprosessin julkisuus johtaisi siihen, että puolueet joutuvat lukitsemaan kantansa julkisuudessa jo ennen varsinaisia neuvotteluja. Ennen Vartiaisen kautta kaupunkilaisilla oli kuitenkin Helsingissä mahdollisuus tutustua pormestarin budjettiesitykseen ennen poliittisten neuvottelujen alkua ja osallistua julkiseen keskusteluun tulevan vuoden rahankäytöstä jo ennen kuin rahankäytön suuntaviivat oli lyöty poliittisesti lukkoon.

On erikoinen ajatus, että julkinen keskustelu veronmaksajien rahojen käyttämisestä olisi ei-toivottava asia. Kuntademokratia ei ole asia, joka tapahtuu vain neljän vuoden välein vaalipäivänä, vaan sen täytyy toteutua jokaisessa päätöksentekoprosessissa jokaisena päivänä myös vaalien välissä. Julkinen keskustelu puolestaan on vaalien välisen demokratian tärkein väylä, jonka aktiivisena pitämisen tulisi olla jokaisen virkamiehen ja poliitikon tavoitteena. Asukkaiden osallistaminen keskusteluun lisää luottamusta päätöksentekoon, ja äänestäjillä on oikeus tietää, mitä eri puolueet pitävät talousarviossa tärkeänä – onhan talousarvio yksi merkittävimmistä kaupungin toimintaa ohjaavista asiakirjoista.

On tärkeää, että päätöksenteon avoimuudesta huolehditaan prosessin kaikissa vaiheissa. Vaikka valmisteluasiakirjat eivät olekaan julkisuuslain mukaisesti automaattisesti julkisia, on kuntalaisten saatava keskeneräisistäkin päätöksentekoprosesseista mahdollisimman paljon tietoa. Kunnan tulisi tarjota tietoa meneillään olevista prosesseista kuntalaisille aktiivisesti myös ilman erillisiä asiakirjapyyntöjä. Vain siten demokratia voi toteutua myös kuntavaalipäivien välissä.

Heidi Valo, Keravan vihreiden hallituksen jäsen

Mielipidekirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 10.6.2023