Muutama vuosi sitten erässä odotustilassa satuin kuulemaan kahden vanhan herran, yli kahdeksankymppisten, keskustelua tietokoneen käytöstä. Toinen heistä oli päättänyt opetella ikäihmisenä tietokoneen käytön ja toinen päätti pärjätä elämänsä loppuun asti ilman tuota vempainta. Tarinan jatkoa en tiedä, sen vaan tiedän, että ilman tietoteknisiä taitoja asioiden hoito ei ole helppoa.
Tietotekniikka on kehittynyt valtavin harppauksin ja tuo hallitsemishaasteita käyttäjille tullessaan. Keravan kirjasto tarjoaa palvelua tietoteknisiin pulmiin vapaaehtoisen henkilön voimin. Lisäksi Keravan opisto järjestää tietotekniikan kursseja.
Lapsemme saivat kahdenkymmentäluvulla Commodore 64-tietokoneen, joka oli tuona aikana alansa huippua ja saavutti maailmanlaajuisen suosion. Siitä alkoi lastemme opettelu uusien laitteiden parissa. Loppua erilaisille uusille laitteille ei näy.
Lapsenlapseemme taas ovat syntyneet kännykkämaailmaan. Yksi lapsenlapsemme kokeili tv:n kanavien vaihtoa hipaisemalla, kaksivuotiaana. Tuo tapahtuma tuntui huvittavalta, mutta se kertoo hyvin ajasta mihin hän oli syntynyt. Nyt hän on tietokonehai ja hallitsee niin tablettien kuin kännykän käytön erinomaisesti. Jos mummo tarvitsee apua kännykän käytössä, niin tiedän kenen puoleen kääntyä, lastenlasten.
Kaksikymmentä vuotta sitten toimin Keravan Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana usean vuoden ajan. Tuolloin asioita hoidettiin sähköpostitse ja soittamalla, kaiken ei tarvinnut tapahtua heti. Maailmassa oli vielä aikaa. Tässä ajassa tuntuu olevan jatkuva kiire. Tieto ja tiedottaminen koetaan vallan välineenä, mitä ne tietysti ovatkin.
Kesällä kävin katsomassa Vekarateatterin Michael Enden kirjoittaman Mono-kirjan pohjalta laaditun näytelmän. Kirjassa on ns. harmaita herroja, aikavarkaita, jotka varastavat ihmisiltä aikaa. Lopputulema oli onnellinen, kun harmaat herrat tuhoutuivat. Sitä ennen he kuitenkin tekivät ihmisiltä ostamansa ajan kautta ihmisistä kiireisiä ja onnettomia. Lapsetkin, jotka olivat kaikkein kriittisempiä harmaita herroja kohtaan, ohjattiin pois vapaan leikin parista. Väistämättä tuli tietotekniset laitteet mieleen, mm. kännykät.
Kun seuraat paria sähköpostia ja erilaisia sovelluksia, niin kyllä niihin saa kulutettua aikaa. Ja minulla näitä sovelluksia on vielä vähän. Ilmoitusäänet olen ottanut kaikista pois, muutoin elämää häiritsisi jatkuva piippaaminen. En ihmettele laisinkaan heitä, jotka ovat päättäneet luopua somen käytöstä. Vaikka se viihdyttää ja informoi, se myös syö aikaa jostain muusta.
Laitteet ovat tulleet jäädäkseen ja auttavat paljon ihmistä. Haavoittuvuus on tullut läsnä olevaksi, kuten olemme kaapelivaurioiden myötä nähneet.
Kaikkien oikeuksista tulee pitää huolta, niidenkin, jotka eivät käytä tietokoneita. Siispä paperitiedotteet eivät ole mennyttä aikaa.
Säde Evilä
kaupunginvaltuutettu, kaupunkikehitysjaoston jäsen
alue- ja kuntavaaliehdokas
