Kuntien tehtävänä on huolehtia koulutuksesta, myös ammatillisesta koulutuksesta. Maaliskuun Kuntalehden numerossa Risto Murto tarttui ammatilliseen koulutukseen hyvinvoinnin tuojana Suomelle. Vihdoinkin. Paljon on puhuttu, että korkeasti koulutettuja tarvitaan lisää – totta. Samaan aikaan ammatillinen koulutus on jäänyt puheissa ja teoissa sivuraiteille.
Valitettavasti ammatillista koulutusta on kuritettu erilaisin leikkauksin. Kuitenkaan emme pärjää ilman osaajia. Erityisen huolissani olen siitä, että lähiopiskelupäiviä on vähennetty. Jääkö tulevien työnantajien harteille liikaa ammattiin opettamista?
Ammatillisissa oppilaitoksissa joka kymmenes opiskelija keskeytti opinnot vuosina 2021–2022. Keskeyttäminen on yleistynyt varsinkin yli 18-vuotiaiden kohdalla. Mihin nämä nuoret joutuvat?
Samanaikaisesti on tullut lisää niitä oppilaita, joilta puuttuvat lukemisen ja matemaattisten taitojen edellytykset. Monet näistä oppilaista ovat natiivisuomalaisia. Opettajien aika kuluu perustaitojen opettamiseen sen sijaan, että he voisivat keskittyä ammatillisten taitojen opettamiseen.
Maan hallitus poisti aikuiskoulutustuen ja ammatinvaihto vaikeutuu. Työelämä on kuitenkin jatkuvassa murroksessa ja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Tässä visainen paikka, joka ei varmastikaan ratkea ilman kuntien, elinkeinoelämän ja oppilaitosten tiivistä yhteistyötä ja pohdintaa.
Olen pohtinut, mihin asemaan oppisopimuskoulutus asettuu tässä murroksessa? Itse näen oppisopimuskoulutuksen jopa aikuiskoulutustuen korvajana. Ongelmana on usein pieni taloudellinen liikkumavara niin pienillä kuin keskisuurilla työnantajilla. Oppisopimusopiskelijan palkkaaminen ei ole yksinkertainen juttu.
Samanaikaisesti kun karsitaan, tulisi tilalle löytää uusia ratkaisuja. Ilman ammattiosaajia tämä maa ei pärjää.
Säde Evilä
Kunnanvaltuutettu
Alue – ja kuntavaaliehdokas
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 14.3.25
