Liikunta ja liikunnan seuraaminen tuo monille iloa elämään. Asun Saviolla ja meillä on täällä Koivikon kenttä, Salava- ja Laaksotien puistot ja pieniä luonnontilassa olevia alueita, mm. Savionselänteenkorpi ja Matkoissuo. Toistaiseksi on vielä Tuusulan metsät.
Koivikon kentältä kuuluu ympäri vuoden mukavaa liikunnan ääntä, talvisin jääkiekkokaukalosta lämiminen ja kesäisin tenniskentältä pallonpallon läiskytys. Päiväkotilaiset ja koululaiset käyvät siellä ahkerasti mm. luistelemassa. Kenttä on Keravan ainoa pesäpallokenttä ja niinpä pelien kannustushuudot ja kenttäkuulutukset ovat osa elämää, varsinkin kesäviikonloppuisin.
Salavapuistossa on parkourrata. Lapset keikkuvat telineillä ja kokeilevat voimiaan, harvemmin siellä näkee lajin harrastajia. Laaksotien puistoon kaupunki on lumisina talvina tehnyt hiihtoladun päiväkotilaisia ja koululaisia varten. Kyllä siinä kelpaa aikuistenkin hiihtää, jos jaksaa hiihtää monta kierrosta.
Itse olen metsässä liikkuja ja onneksi on vielä hetken nuo Tuusulan puolen metsät sekä Savionselänteenkorpi. Kovasti toivoisin, että Keravan ääni kuuluisi Tuusulaan, jotta teollisuusalueen läpi saataisiin niin kävely- kuin hiihtolatu Sikokallion maisemiin ja Rykmentinpuistoon. Tällä hetkellä näille alueilla pääsee kävellen. Onneksi Matkoissuo on luonnonsuojelualue.
Liikunta tuo iloa sen harrastajille mutta myös liikuntaa seuraaville. Edesmennyt anoppini jututti nuorisoa, kun he rullalautailivat lähellä olevassa mäessä. Hänelle toi iloa, kun hän sai seurata nuorten touhuamista.
Harras pyrkimykseni on ollut, että niin rakennettu ympäristö kuin vielä luonnontilassa oleva maasto säilyttäisivät tasapainon ja monenlaista liikuntaa voisi harrastaa kävelymatkan päässä kotoaan.
Säde Evilä
Kunta- ja aluevaaliehdokas
Teksti on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.4.25
