Lasten ja nuorten hyvinvointi on noussut vakavaksi huolenaiheeksi koronatilanteen pitkittyessä. Mediasta olemme saaneet lähes päivittäin lukea eri alojen asiantuntijoiden hätähuutoja lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Ongelmat näkyvät oppilaitoksissa, joissa tehdään hartiavoimin – jopa uupumiseen asti töitä oppilaiden sekä opiskelijoiden jaksamisen ja hyvinvoinnin eteen.
Ongelmat lapsilla ja nuorilla ovat hyvin moninaiset. On neuropsykiatrisia ja tunne-elämän haasteita, masennusta, levottomuutta, rajattomuutta, sekä oppimisvaikeuksien ja monikielisyyden tuomia ongelmia. Myös moni perhe on ajautunut koronan seurauksena taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen ja lähes kaikki ovat henkisesti kovilla.
Tilanne heijastuu lasten ja nuoren elämään monin eri tavoin. Kuntien taloustilanteen ollessa tiukka, tehostamistoimet koulutuksessa saattavat kuulostaa hyvältä, mutta koulumaailmassa ne tarkoittavat enemmän työtä vähemmällä määrällä työntekijöitä. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että tukea tarvitseva lapsi ei sitä mahdollisesti saa.
Lain mukaan jokaisen lapsen oikeus on saada tarvitsemansa tuki ja apu viipymättä. Mitä kauemmin avun saaminen kestää, sitä suuremmiksi ongelmat paisuvat ja sitä kalliimmaksi
lapsen auttaminen myöhemmin tulee.
Kasvatuksessa ja koulutuksessa ongelmat nähdään välittömästi. Siellä on myös vankka asiantuntemus keinoihin, joilla lasta tai nuorta pitäisi tukea. Kun kouluilla on riittävästi opetuksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon resursseja, voidaan pieneenkin huoleen tarttua välittömästi. Koulujen resursseihin kannattaa panostaa, sillä lähtökohtaisesti kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua.
Tilanteen ratkaisu edellyttää kaikkien yhteistyötä ja päättäjien yhteisymmärrystä koulutuksen resurssien merkityksestä. Sen monimutkaisempi ei koulujen koronaexitin tarvitse olla.
Nelli Niemelä
Icehearts -tyttötyö,
kehittäjä ja kasvattaja,
kuntavaaliehdokas (sd.), Kerava
Laura Tulikorpi
KM luokanopettaja,
apulaisrehtori,
kuntavaaliehdokas (vihr.), Kerava
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 15.4.21