EU:ssa valmisteilla oleva ennallistamisasetus on herättänyt Suomessa huolta siitä, miten asetuksen vaatimuksien täyttämisen kustannuksista selvitään. Osin tästä johtuen osa poliittisista päättäjistä vastustaa asetusta ainakin nykymuodossaan. Julkisuudessa keskustelu on painottunut metsien talouskäyttöä koskeviin muutoksiin. Vähemmän on ollut esillä asetuksen kuudes artikla, jossa määritetään vaatimukset kaupungeille: vihreän pinnan määrä kaupunkialueella ei saa enää vähentyä, vaan sen tulee jopa kasvaa tulevina vuosikymmeninä.
Kuntaliitto on osoittanut huolensa siitä, miten vaatimukset voidaan toteuttaa esimerkiksi Keravan kaltaisissa tiiviisti rakennetuissa ja kasvavissa kaupungeissa. Huoli on aiheellinen, sillä tehtävä on mahdoton. Kaupunkien talous on rakennettu jatkuvan kasvun varaan eikä tämä ideologia taivu ekokatastrofia hillitseviin toimiin.
On selvää, ettei kasvu voi jatkua loputtomiin, sillä ekologiset rajat tulevat väistämättä vastaan. Ellei toimintatapoja ja talouden perustaa saada muutettua sääntelyin, päädymme lopulta kurjistumisen kierteeseen, sillä liian ahdas ja ympäristöarvot hylännyt kaupunki ei palvele ihmisen tarpeita ja hyvinvointia.
On aika luopua 1800-luvun teollistumisesta alkaneesta modernisaation harhasta, jossa hyvinvointia voidaan saavuttaa vain kasvattamalla toiminnan mittakaavaa. Kasvun käsitettä on laajennettava ja suunnattava siihen, mikä kasvaa ihan omillaan, jos vain emme estä: muut eliöt ja niiden muodostamat ekosysteemit. Vaikka ennallistamisasetus ei menisi nykyisessä muodossaan läpi EU:n päätöksenä, niin ennallistamisen tarve ei katoa mihinkään. Asia tulee Keravallakin vastaan aina uudestaan niin kauan, kunnes reagoimme siihen riittävin toimin.
Millaisin toimin voisimme sitten saada lisää vihreää pintaa Keravalle? Tässä muutamia keinoja, jotka olisi mahdollista ottaa käyttöön vaikka heti:
- Suojellaan kaikki olemassa olevat metsät, kalliot, niityt, kosteikot, suot ja rannat. Annetaan niiden kehittyä luonnonmukaisesti ja tarpeen mukaan autetaan niiden toipumista ennallistavin toimenpitein.
- Suojellaan rakennetussa ympäristössä erityisesti vanhat puuyksilöt ja istutetaan uusia huomioiden se, että nekin mahtuvat seuraavien vuosisatojen aikana kasvamaan suuriksi ja elämään lajilleen luontaisen pituisen elämän.
- Muutetaan nurmikot monimuotoisiksi niityiksi siellä, missä ei ole painavia perusteita yksipuoliselle nurmelle.
- Minimoidaan elottoman ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä, sillä se aiheuttaa ongelmia mm. hulevesien käsittelyyn. Muutetaan asfaltti ja kivetty pinta vihreäksi kaikkialla, missä ei ole erityisen painavia syitä pinnoitukselle.
- Asetetaan kaava- ja rakennusmääräyksissä luonnon monimuotoisuutta edistävät vaatimukset yksityisten tonttien vihreän pinnan määrälle ja laadulle.
- Otetaan kaikki katot käyttöön tekemällä niistä joko kasvipeitteisiä tai asentamalla niille aurinkopaneelit. Näitä keinoja kannattaa käyttää myös yhdessä, sillä kasvit viilentävät kattoa ja parantaa näin aurinkopaneelien tehoa.
Liisa Hyttinen
Kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
* * * * *
Kirjoitus on julkaistu Vihreä Kerava 2023-lehdessä.
