Keravalla on ajauduttu ikävään kierteeseen oppimisen tuen resursoinnissa. Opetuksen valtionosuusrahoitus ei ole vuosikausiin ollut riittävä, ja siksi kunta vastaa pääosin omalla rahoituksellaan koulutuksen laadusta. Jatkuvat leikkaukset ovat ajaneet opetuksen laatua alas jo pitkään. Rahoitusvajetta on yritetty epätoivoisesti paikata erilaisilla hankkeilla.
Tilanne on ongelmallinen, sillä erityisopetus ei ole hanke, eikä erityisopetuksen tarve lakkaa hankkeen loppuessa. Tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin tuki on lakisääteistä peruspalvelua, eli jokaisella tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Tukea tarvitsevien oppilaiden tuen järjestämiseen tarvittavan rahan on oltava osa koulutuksen perusrahoitusta, johon säästötoimet eivät kohdistu. Oppimisen tuki ei saa olla miltään osin sattumanvaraisten hankkeiden ja hanketyöntekijöiden varassa!
On myös henkilöstöpoliittisesti lyhytjänteistä, että erityisopetusta ja erityisen tuen oppilaiden tukea rahoitetaan hankerahalla. Sitoutuneen ja pätevän henkilöstön palkkaaminen pätkätöihin on haastavaa. Riittävä oppimisen tuki turvaa kaikkien lasten ja nuorten oikeuden laadukkaaseen opetukseen. Kun erityisopettajia on riittävästi, jää luokanopettajille ja aineenopettajille aikaa keskittyä opetukseen. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee opettajan aikaa ja huomiota.
Opetuksen järjestämisedellytykset, eli kaupungin taloudellinen tilanne, ei saa koskaan mennä lapsen oikeuksien edelle. Siksi asialla leikkiminen on lopetettava ja on varmistettava, että oppimisen tukeen varataan riittävät resurssit kaupungin rahoituksessa – yli budjettikausien.
Laadukkaan opetuksen järjestäminen edellyttää myös aktiivista ja avointa vuoropuhelua päättäjien, viranhaltijoiden, opettajien, huoltajien sekä lasten ja nuorten kesken. Opettajia on osallistettava hankerahojen hakuprosessissa, sillä hankkeet tuovat koulun arkeen ja opetuksen suunnitteluun sirpaleisuutta. Hankkeet eivät saa kuormittaa koulun henkilöstöä äärirajoille.
Hankerahat ovat parhaimmillaan loistava tapa kehittää opetusta ja tuoda kouluihin uutta tietotaitoa. Hankerahoja tarvitaan Keravalla mm. lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden sekä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Jengiytyminen, turvattomuus, päihteiden käyttö ja levottomuus ovat lisääntyneet hälyttävästi sekä kouluissa että kaduilla, ja nämä ilmiöt koskettavat kaikkia lapsia tuen tarpeesta riippumatta.
Emme voi jäädä sivustakatsojiksi tilanteessa, jossa meillä on alati kasvava joukko syrjäytyneitä ja pahoinvoivia nuoria. Koulun merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden vahvistajana on elintärkeä. Meidän päättäjien on varmistettava, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja että heitä opettavilla opettajilla on edellytykset antaa parasta mahdollista opetusta.
Eeva Anundi
Laura Tulikorpi
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.04.2023
