On selvää, että päätökset eivät aina miellytä kaikkia. Siksi erityisen ongelmallisia ovat päätökset, joissa ohitetaan yhteistoiminta ja niiden osallistaminen, joita päätös koskee. Tällaisella päätöksentekotavalla saadaan varmasti vastarintaa aikaiseksi.
Jokainen meistä tunnistaa eron siinä, miltä tuntuu saada yllättävä yksipuolinen käsky sen sijaan, että kutsuttaisi valmistelemaan yhteistä päätöstä tai toimintatapojen kehittämistä. Keppi&Porkkana -hankkeen nimissä velvoitettiin opettajat pitämään joka päivä keppijumppaa ja oppilaat osallistumaan siihen. Jumppavideoiden toistokertoja kerrottiin seurattavan. Taukoliikunnan hyödyllisyyttä ei kukaan kiistä, mutta onko jokapäiväinen keppijumppa kolmen vuoden ajan paras ratkaisu käyttäjille?
Keravalaiset ovat syystäkin harmissaan, kun hankkeen ympärillä vielä leijuu epäilys hankintalain kiertämisestä. Mihin ja miten verorahoja on oikein käytetty, kun samaan aikaan saamme lukea, että kouluilla on rahat tiukassa ja esimerkiksi rikkinäisten liikuntavälineiden tilalle ei ole ollut rahaa hankkia uusia?
Kehittämistyössä parhaaseen lopputulokseen päästään kuuntelemalla asukkaita ja työntekijöitä, tässä tapauksessa oppilaita ja opettajia. Aktiivinen vuoropuhelu ja aidot vaikutusmahdollisuudet lisäävät motivaatiota, autonomiaa ja hyvinvointia. Päätöksiin on myös helpompi sitoutua, kun niiden valmistelussa on saanut olla mukana.
Osallisuuden avulla saamme myös parempia päätöksiä. Vaikka vastuu koulutuksesta kuuluu aikuisille, lapset ja nuoret olisivat varmasti keksineet paljon hyviä ideoita, miten edistää liikkumista koulupäivien aikana 100 000€:lla. Tähän on olemassa myös loistava työkalu, osallistuva budjetointi. Keravalla se koskee tosin vain koululaisia ja käytössä on kokonaiset 6000€.
Keravan Keppi & Porkkana -hankkeessa hyvä tarkoitus vesittyi pahan kerran. Päätöstä tehdessä unohtui osallistaa laajasti hankkeen käyttäjät, eli oppilaat ja opettajat. Päätöksenteossa ohitettiin myös kasvatus- ja opetuslautakunta. Hankintojen tosiasiallinen tarve ja laillisuus onkin selvitettävä ja näiden pohjalta päätettävä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Hyväkään tarkoitus ei pyhitä keinoja.
Avoimuus vahvistaa luottamusta. Keravalaisten ja työntekijöidemme luottamus on saatava takaisin. Virheet kannattaa myöntää ja niistä ottaa opiksi. Vain siten toimintatapoja voi parantaa.
Laura Tulikorpi
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 7.12.23
