Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 29.3.2011
Uimahalli on osa kunnan peruspalveluja. Uimahallilla on positiivisia vaikutuksia elämisen laatuun ja kansanterveyteen. Liikunnan harrastamisen lisääntyminen ja uusien liikunnallisten tarpeiden syntyminen on johtanut siihen, että peruskorjaamisessa painottuu toiminnallisen kapasiteetin lisääminen ja monipuolistaminen. Uimahallit on nähty kansalaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisäävinä palvelulaitoksina ja tämän vuoksi kunnat ja valtio tukevat uimahallipalvelujen järjestämistä.
Uinti on mitä erinomaisinta terveysliikuntaa. Tavallinen uinti, kuten myös vesijuoksu, on hyvää kestävyysliikuntaa ja siten ehkäisemässä mm. sydäntauteja ja diabetesta. Uinti parantaa myös lihaskestävyyttä, sillä se kuormittaa monipuolisesti mm. käsi- ja olkavarsia, selkää ja vatsaa. Kaikenlainen vesiliikunta on turvallista. Siksi uinti on joskus niitä harvoja liikuntamuotoja, jotka sopivat lihaville, iäkkäille tai vammoista toipuville. Vaikka uidessa on vaikea puhua muiden kanssa, on uimahallissa käynti saunomisineen monille hyvin tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Uimahallissa käynti on edelleenkin halpaa, joten uinti on myös sosiaalisesti tasa-arvoinen liikuntamuoto.
Keravan uimahalli palkittiin viime vuonna ”vuoden uimahallina 2010”, palkitsijana oli Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, SUH ry. Teknisen asiantuntija Ilpo Johanssonin mukaan valinnassa painotettiin Keravan uimahallin pitkäaikaista, laadukasta ja monipuolista ohjaustoimintaa, ei niinkään rakenteellista kuntoa. ”Vuorovaikutuksella on ollut keskeinen merkitys arvioitaessa asiakaspalvelua ja valittaessa laatukriteerejä. Siinä on onnistuttu Keravalla hyvin, huolimatta siitä, että ahtaaksi käyvä, vanheneva halli olosuhteineen asettaa paineita koko henkilöstölle,” Johansson sanoo. Uimahallissa ja sen kuntosaleissa tarjotaan ohjattua ja säännöllistä liikuntatoimintaa työikäisille, senioreille ja eritysryhmille noin 90 eri ryhmässä viikoittain. Näihin liikuntaryhmiin osallistuu noin 1125 henkilöä viikoittain. Uimahallin muut oheispalvelut täydentävät kaupungin asukkaille tarjottavia uinti- ja vesiliikuntamahdollisuuksia.
Valitettavasti uimahalli on ahdas varsinkin vilkkaimpina aikoina. Veden puhdistusjärjestelmä on mitoitettu veden allaskuutioiden määräyksien mukaisiksi ja siten, että 70-80 henkilöä saa olla kerralla altaissa. Nämä seikat tarkoittavat sitä, että esim. koululaisryhmien uintivuorojen sovitteleminen on hankalaa. Ahdas halli on myös turvallisuusriski ja eikä kävijämäärää pysty enää kasvattamaan.
Keravan 30 vuotta vanhan uimahallin kuntotutkimus valmistunee tänä keväänä. On erittäin todennäköistä, että selvityksessä todetaan pikainen peruskorjauksen tarve. Peruskorjauksen lisäksi uimahalli tarvitsee myös laajennuksen, jotta kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etenee meillä täällä Keravalla. Sijoitus uimahalliin on samalla sijoitus tulevaisuuteen.
Sari Pesu, liikuntalautakunnan puheenjohtaja, vihr.
Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen dosentti
