Valtuustoaloitteen ovat laatineet Anna Evilä (vihr., sit.) sekä Lahja Havansi (ps.).
Aloite esiteltiin kaupunginvaltuustossa 1.2.16 ja sen allekirjoitti 41 valtuutettua.
Valtuustoaloite Keravan kaupungin yhdistys- ja seuratoiminnan sekä
kansalaistoiminnan lisätukemisesta
Keravan kaupunki järjestää paljon palveluita, jotka edistävät asukkaiden
hyvinvointia. Työmäärä ja palveluntarve ovat kuitenkin niin valtavia,
etteivät kaupungin tarjoamat palvelut riitä. Palvelukirjon supistamispaine
on myös tätä päivää. Yhdistyksistä, seuroista ja vapaaehtoistyöstä
koostuvan 3. sektorin sekä vapaamuotoisen kansalaistoiminnan eli 4.
sektorin rooli asumisviihtyvyyden, harrastuneisuuden, toimettomuuden,
masentuneisuuden, huonokuntoisuuden ja yksinäisyyden estäjänä kasvaa
entisestään ja kaupungin rooli muuttuu yhä enemmän toiminnan ja palvelujen
koordinoimiseksi. Tämä kehityssuunta tuo uusia mahdollisuuksia ja siihen
kannattaa valmistautua.
Kansalaisaktivismin ja vapaaehtoistyönä järjestettyjen palvelujen
tukeminen on kaupungille edullista. Yhdistykset ja seurat, jotka saavat
jäsenistönsä aktivoitumaan monella eri tasolla ovat kullanarvoisia
toimijoita kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen hillitsijöinä
ja asukkaiden elämänlaadun parantajina. Väestö ikääntyy ja on tärkeää,
että seniorit pysyvät oma-aloitteisesti elämänhaluisina ja aktiivisina
myös työuran päätyttyä. Harrastukset tuovat vuosia elämään ja elämää
vuosiin. Myös asuinalueiden viihtyvyydestä oma-aloitteisesti huolta
pitävät ihmiset ovat kaupungille suuri rikkaus. Ihmiset haluavat kantaa
vastuuta ja tätä kannattaa tukea enemmän kuin tällä hetkellä.
Pääosan ennalta ehkäisevästä hyvinvointityöstä tekevät yhdistysten ja
seurojen vapaaehtoiset sekä jäsenten kotiväki. Vapaaehtoiset ja lasten
vanhemmat joutuvat tekemään valtavasti muusta toiminnasta pois olevaa
varainhankintatyötä, jotta harrasteseura pystyy maksamaan toimintatilojen
vuokrat. Silti jopa kolmas lapsi/nuori ei voi rahan puutteen vuoksi
liittyä mieleiseensä harrasteseuraan (Nuorisobarometri 2015). Myös
aikuisille tarkoitetut järjestöt kamppailevat kokoontumis- ja
liikuntatilojen kustannusten kanssa. Mm. riittävän suurten
vuosikokoustilojen vuokraus rasittaa suhteettomasti yhdistysten taloutta
(esim. Pentinkulman vuokrat) ja vähentää käytettävissä olevia
toimintavaroja.
Yhteisöllisyys- ja nuorisostrategian ja muiden 3. ja 4. sektorin
toimintaan liittyvien strategisten painopisteiden toteuttamisen tueksi
sekä Onnellinen Kerava -hankkeen yksittäisten toimenpiteiden lisäksi
ehdotamme, että seuraavat asiat selvitetään ja kootaan:
- Millaisella rahallisella panoksella eri yhdistyksiä ja seuroja tuetaan
nyt ja mikä on rahan panos-tuottosuhde palveluiden
järjestämisnäkökulmasta? - Millaisia tukipalveluita ja tukimuotoja yhdistyksille ja seuroille on
tällä hetkellä? Ovatko ne tasapuolisia eri toimialoilla toimivien kesken? - Minkälaisia kehitysehdotuksia yhdistyksillä ja seuroilla on kaupungin
kanssa tehtävään yhteistyöhön? (kyselytutkimus) - Minkälaisia rahallisia panostuksia vaadittaisiin, jotta yhdistysten ja
seurojen tilavuokria voidaan alentaa tai poistaa ja
käyttömaksukompensaatioita lisätä? - Miten sellaisten yhdistysten ja seurojen toimintaa, jotka eivät pysty
hyötymään kaupungin tiloista tai liikuntapaikoista, voisi tukea nykyistä
tasapuolisemmin? - Miten oma-aloitteista toimintaa voitaisiin tukea niin, että se
lisääntyisi Keravalla? Onko esim. lupa- ja tapahtumanjärjestämisneuvontaa
saatavilla helposti?Esitämme, että selvityksistä ja tutkimuksista nousevat kehitysehdotukset
lisätukimuodoista sekä uusien tukimuotojen lisärahatarpeet esitetään
valtuustolle seuraavien budjettineuvottelujen aineistona. Aineistoon
toivomme vertailutietoa muiden kuntien parhaista käytännöistä.
