Vihreiden tuoreet euroedustajat Satu Hassi ja Heidi Hautala kyllästyivät iäti jatkuvaan vaalirahoituskohuun reilut pari viikkoa sitten – siis jo ennen kuin kohu Kuntien eläkevakuutuksen ympärillä tiivistyi ja huipentui toimitusjohtaja Markku Kauppisen eroon. Vihreiden entiset puoluejohtajat vaativat eduskunnan hajottamista ja ennenaikaisia eduskuntavaaleja, koska heidän mielestään vaalirahoitussotkut ovat johtaneet suomalaisen poliittisen järjestelmän konkurssiin.
Vaikka ei innostuisikaan uusien vaalien ajatuksesta Hautalan ja Hassin perusteilla, voisi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, olisiko moraalisen närkästyksen lisäksi muitakin perusteluja aikaistaa vaaleja.
Yksi hyvä peruste eduskunnan hajottamiseen ja uusiin hallitusneuvotteluihin voisi löytyä nykyisestä hallitusohjelmasta, joka ei enää täysin vastaa tarkoitustaan. Se on neuvoteltu aivan toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa eikä silloin ollut mahdollistakaan ottaa huomioon nyt meneillään olevan kaltaista talouden taantumaa. Vaikka istuva hallitus onkin kesken hallituskauden hallitusti hiukan kääntänyt talouspolitiikan kurssia, olisi demokratiassa hyvä hakea uudelle suunnalle kansalaisten tuki. Tulevien vuosien velkaantuminen, verojen kiristäminen ja tie talouden uuteen nousuun ovat suuria kansallista keskustelua vaativia asioita. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on tehty merkittäviä linjauksia, mutta lisäydinvoiman rakentamisesta tai sen sijaan tehtävästä uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta strategiasta voisi kansa antaa ratkaisunsa vaaleissa. Perusturvan uudistaminen Sata-komitean linjausten pohjalta olisi hyvä sekin keskustella kansalaisten kanssa.
Hallituksen suosio laskenut – ja opposition myös Helsingin Sanomien tilaaman tuoreimman mielipidemittauksen mukaan hallituksen suosio kansalaisten keskuudessa on laskenut, mutta edelleen vähintään hyvän arvosanan antaa kuitenkin lähes kaksi kolmasosaa kansalaisista. Kysely tehtiin juhannuksen alla, joten tuoreimmat vaalirahoitusjupakan käänteet eivät vielä ehtineet vaikuttaa. Ehkäpä vieläkin mielenkiintoisempaa on se, että samaisen gallupin mukaan oppositiossa olevat vasemmistopuolueet SDP ja Vasemmistoliitto ovat menettäneet aivan samassa mittaluokassa suosiotaan: lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista pitää puolueiden oppositiopolitiikkaa huonona. Vaalirahoituskohu on iskenyt viime viikkoina aivan samoin kuin vuosi sittenkin erityisesti Keskustaan, mutta oletettavaa on tällä kertaa, että Kokoomuksen ja SDP:n vuoro tulee kyllä. Molemmilla näillä puolueilla on ollut ja tulee paineita julkistaa vuoden 2007 vaalirahoitustaan. Veikkaukseni on, että kun Vasemmistoliitto saa elokuussa omat tilinsä julki, paine kasvaa niin paljon, että myös SDP avaa rahoituksensa. Jääkö viimeiseksi salailijaksi Kokoomus, riippuu täysin siitä, kuinka paljon puolueessa arvioidaan imagotappion haittaavan seuraavien vaalien menestystä. Media seuraa joka tapauksessa hyvin tarkkaan kaikkien puolueiden käytöstä ja kaivaa kaiken tiedon esiin. Kun syksyllä saadaan Lauri Tarastin johtaman vaalirahoituskomitean työn tuloksena uudet linjaukset vaali- ja puoluerahoituksen julkisuuteen, voisi olla mahdollista ennenaikaisten vaalien myötä puhdistaa pöytä saman tien ja palauttaa suomalaisen demokratian uskottavuus. Vaalien järjestäminen taktisesti otolliseen ajankohtaan hallituksen kannalta ei ole kuulunut suomalaiseen parlamentarismiin toisin kuin vaikkapa brittiläiseen, mutta jos ennenaikaisia vaaleja vakavasti pohditaan, on luonnollista arvioida ennalta, mitä ne saattaisivat tuoda tullessaan. Otollinen hetki vaaleille Puoluekannatuksessa Kokoomus on jo aikaa sitten karannut reilusti Keskustan ja Sosialidemokraattien edelle, eikä mikään viittaa siihen, että tilanne muuttuisi radikaalisti lähiaikoina. Kokoomuksen pitkään jatkunut kannatuksen nousu on kuitenkin tasaantunut ja kääntynyt jo hiukan laskuun. Sosialidemokraattien ja Keskustan kannatus näyttää edelleen pysyvän alamaissa. Sen sijaan Vihreiden ja Perussuomalaisten kannatus on ollut noususuunnassa viime aikoina. Vasemmistoliitto puolestaan on mennyt gallupeissa rajusti alaspäin. RKP:n ja Kristillisdemokraattien kannatus ei paljon heilahtele. Ennenaikaiset eduskuntavaalit ensi syksynä johtaisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä Kokoomuksen nousuun suurimmaksi puolueeksi ja sitä mukaa pääministerin salkun siirtymiseen pois Keskustalta. Tosin vaalien pitäminen ajallaan maaliskuussa 2011 toisi näillä näkymin saman lopputuloksen. Uskalletaanko Keskustassa luottaa siihen, että omat kannattajajoukot maakunnissa pitävät vaalirahoituskohua paljolti etelän median Keskustan vastaisena ajojahtina, jolloin väki olisi motivoitunutta lähtemään ennenaikaisesti uurnille paremmin kuin demarien kannattajat? Näin Keskusta varmistaisi toiseksi suurimman puolueen statuksen ja vahvan aseman hallitusneuvotteluihin. Kannattaako SDP:lle antaa puolitoista vuotta lisää aikaa koota rivinsä puheenjohtaja Jutta Urpilaisen taakse? Tai antaa Vasemmistoliitolle tilaisuus valmistella nousua uuden radikaalin puheenjohtajansa Paavo Arhinmäen johdolla? Nythän vasemmistopuolueet näyttävät olevan kaikkea muuta kuin valmiita pikaisiin vaaleihin. Ennenaikaiset vaalit olisivat myrkkyä Perussuomalaisille, sillä puheenjohtaja Timo Soini on juuri aloittanut europarlamentaarikkona Brysselissä. Vaikka hän onkin kertonut äänestäjilleen palaavansa johtamaan eduskuntavaalikampanjaa puolentoista vuoden päästä ja ehdokkuuden myötä takaisin eduskuntaan, ei hänenkään olisi helppoa motivoida omiaan ymmärtämään vain puolen vuoden ranskalaista visiittiä europarlamenttiin. Ehdokasasettelun ja kampanjan polkaiseminen lyhyellä varoitusajalla ei olisi helppoa millekään puolueelle, mutta kaikkein hankalinta se olisi Soinin joukoille, jotka eivät vielä ole ehtineet rakentaa koneistoaan tulevan kasvun varalle. Rahaa ennenaikaisiin vaalikampanjoihin ei ole kellään, sillä kunnallis- ja eurovaalit tyhjensivät puolueiden kassat ja vaalirahoituskohu hillitsee perinteisiä rahoittajia. Tulisi poikkeuksellisen reilun pelin vaalit.
Ari Heikkinen
oikeusministerin erityisavustaja (opintovapaalla)
Kolumni on julkaistu Savon Sanomissa 12.7.2009
