Ensi vuoden talousarviosta päätetään valtuustossa joulukuussa. Tätä päätöstä on valmisteltu koko syksyn ajan virastoissa ja lautakunnissa. Kaupunginhallitus on antanut lautakunnille ns. raamin, eli rahamäärän, joka ensi vuodelle on käytettävissä. Tiukka taloudellinen tilanne tekee budjetin valmistelun tietysti hankalaksi, kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole kaikkeen siihen, mikä koetaan tarpeelliseksi. Vaikeita päätöksiä on siis tehty kaikkialla, myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa olen itse jäsenenä.
Sosiaali- ja terveystoimessa on jo tänä vuonna tehty suuria säästöjä. Henkilökunta on ollut tiukoilla, kun mm. sijaisten käyttöä on vähennetty ja vapautuviin vakansseihin ei ole heti otettu uutta työntekijää. Tiukka taloudenpito jatkuu myös ensi vuonna. Pienenevän rahamäärän johdosta lautakunta on joutunut päättämään myös joltain osin palvelutason laskusta. Koska lakisääteiset palvelut on turvattava, joudutaan esim. ylimääräisistä neuvolakäynneistä tinkimään.
Omaishoidon tuki on kuitenkin asia, jota lautakuntamme on yksimielisesti päättänyt puolustaa. Kuten olemme lehdistä lukeneet, monet lähiseudun kunnista hakevat säästöjä omaishoidon tukea leikkaamalla (Helsingin Sanomat 29.10.09; Keski-Uusimaa 13.11.09). Keravalla pyrimme päinvastaiseen suuntaan – lautakuntamme on päättänyt jopa parantaa omaishoitajien palveluja. Lautakuntamme on ainoana Keski-Uudenmaan kuntana päättänyt poistaa omaishoitajien lakisääteisten vapaiden asiakasmaksut. Omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus kuukaudessa kolmeen vapaapäivään, jolloin hoidettavan voi viedä kunnan järjestämään hoitopaikkaan, eli esim. palvelutaloon. Tästä omaishoitaja on joutunut aiemmin maksamaan asiakasmaksua, mutta lautakuntamme päätöksen mukaisesti asiakasmaksu on nyt poistettu. Päätöksellä halutaan kannustaa omaishoitajia käyttämään mahdollisuuttaan vapaaseen, joka osaltaan tukee jaksamista vaativassa työssä. Maksuttomuus koskee myös vammaisten omaishoitajia. Päätöksen kustannusvaikutus on noin 20 000 euroa vuodessa.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta ns. määrärahasidonnainen palvelu. Eli jos kunnan budjetoima summa omaishoidon tukeen jonain vuonna loppuu kesken vuoden, eivät loppuvuonna tukea hakevat sitä saa, vaikka kriteerit tuen myöntämiseksi täyttyisivät. Keravalla sosiaali- ja terveysviraston päällikön kaupunginhallitukseen antamaan ”raamiin” tehdyssä budjettiesityksessä ehdotettiin, että omaishoidon tukeen varattua summaa leikattaisiin 50 000 eurolla, mikä aiheuttaisi juuri tämän tilanteen: loppuvuonna ei tukea voitaisi enää myöntää. Tämä oli lautakuntamme mielestä väärä kohta säästää. Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä sekä inhimilliseltä että myös taloudelliselta kannalta: kun hoitoa tarvitseva voi asua kotona, säästää se kalliimmalta laitoshoidolta.
Tästä syystä lautakuntamme päätti hakea valtuustolta 70 000 euron lisärahaa ensi vuoden budjettiin. Tällä rahalla kustannettaisiin omaishoidon tuki myös loppuvuonna sitä hakeville (50 000 e) sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaiden maksuttomuus (20 000 e). Joulukuussa näemme, kuinka hakemuksen käy. Ainakin koko vihreä valtuustoryhmä tukee lautakunnan linjausta.
Tuija Laitinen, kaupunginvaltuutettu,
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen