Kuntien talous näyttää synkältä kaikkialla. Vakavuusaste vain vaihtelee kunnasta riippuen. Keravan talous on ollut hyvällä pohjalla. Palvelut on pystytty tuottamaan muihin vertailukuntiin nähden rahamittarin mukaan edullisesti. Mutta kun otetaan rinnalle laatumittari, tilanne ei ole yhtä hyvä. Säästöilläkin on hintansa.
Viime syksynä saimme huolestuttavan tiedon: jo se (eli viime) vuosi on menossa pakkaselle ja seuraavana vuonna tulee kylmää kyytiä lisää. Kaupungin johdon mielestä tilanne edellytti muiden säästötoimien lisäksi yt-neuvottelujen käynnistämistä. Tieto tuli puskista ja sai poliittisen kentän ymmälle. Lakikirjoja jo kaivettiin, millä oikeudella mitäkin oli esitetty ja päätetty. Tunnelma kiristyi.
Valtuustoryhmien neuvotteluissa löydettiin lopulta ihan kelpo kompromissi. Kaikki ryhmät raapustivat puumerkkinsä koko valtuustokauden mittaiseen talouden raamisopimukseen. Tälle vuodelle 0,25 % veronkorotus ja toimintakatteeseen vain 2,5 % korotus. Seuraavina vuosina toimintakate nousee 2 %:lla ja vuonna 2016 veroäyri 0,25 %. Koko kolmen vuoden investointimäärä on 60 milj. euroa. Lisäksi sovittiin, että irtisanomisia ei tapahdu ja perustetaan henkilöstöpankki. Nämäkin luvut edellyttivät käyttömenojen rajua karsintaa ja sopeutustoimia. Pikkasen pitkin hampain yhteinen ratkaisu löytyi. Valtuusto hyväksyi budjetin joulukuussa. Lautakunnat saivat itse päättää, mistä ilmoitetun karsintasummansa repivät. Se oli raastavaa ja tunteikasta työtä.
Helmikuussa sitten saatiinkin ennakkotiedot viime vuoden tilinpäätöksestä. Kaupunginjohtaja hykerteli medialle, että viime vuoden ylijäämä tulee olemaan 8 miljoonan euron luokkaa. Siitä kiitos kaupungin henkilöstölle. Poliitikot olivat ihmeissään. Miten kerrottu miinustilinpäätös on yht´äkkiä muuttunut näin suureksi plussaksi? Onko meitä harhautettu, vai eivätkö virkamiehet ole tehtäviensä tasalla? Sitten reagoivat kuntalaiset. Miksi palveluja riisutaan kovalla kädellä, vaikka kaupunki tuottaa ylijäämää?
Hyviä kysymyksiä, joihin vihreiden 8-henkinen valtuustoryhmä vaati vastauksia. Niitä saatiin ja osa niistä oli selitettävissä. Totesimme kuitenkin, että tilanne on nyt toinen kuin viime joulukuussa ja karsintapäätöksiä olisi syytä pikkasen oikaista. Kun valtuustoryhmien välinen sopimus oli voimassa, tilanne piti avata sen kautta. Ryhmämme puheenjohtaja kääntyi valtuustoryhmien neuvotteluja johtavan kokoomusryhmän vetäjän puoleen ja toivoi pikaisia jatkoneuvotteluja. Siellä syttyi vihreä valo ja ryhmät kokoontuivat.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan säästöpäätökset olivat jo ennättäneet kaupunginhallitukseen juuri ennen neuvotteluja. Siinä kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta, jotta neuvottelujen tulos on mahdollista ottaa huomioon. Vajaassa parissa tunnissa oli tilanne selvä: kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämiin kipeimpiin karsintakohteisiin sovittiin määrärahojen palautus. Käytännössä kyse oli 347 000 eurosta, joka on kolmannes toimialan koko karsintasummasta. Muut lautakunnat voivat tehdä omat mahdolliset tarkistusesityksensä niin, että ne käsitellään toukokuun valtuustossa. Pikkasen lievennystä saataneen muutamaan kipupisteeseen.
Prosessin rinnalla lasten ja nuorten vanhemmat olivat puuhanneet mielenosoituksen kaupunginvaltuuston 10.3. kokouksen alkajaisiksi. Nyt heille on mukava kertoa, että olemme kaikki yhtä mieltä huolestanne ja asia korjaantuu. – Toki tieto on sosiaalisen median kautta ennättänyt levitä reaaliajassa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun vihreät ovat olleet budjettisovun pelinrakentajina Keravalla.
Veikko T. Valkonen
vihreä kaupunginvaltuutettu ja yksi neljästä neuvottelijasta
