Veikko T. ValkonenKaupunginvaltuustossa 7.12.15 käsiteltiin ensi vuoden budjettia.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta budjettipuheen piti ryhmän puheenjohtaja Veikko T. Valkonen.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat

Talouslukujen perusteella Keravalla on kaikki hyvin, kuten tiedämme. Monessa vertaiskunnassa ylijäämäisen talousarvion tekeminen tuottaa tuskia.

Suomen valtion ryömivä talouskehitys ja Sipilän hallituksen toistuva kompurointi heijastuvat negatiivisesti myös keravalaisten ja Keravan kaupungin talouteen.

Keravalla budjettiprosessi oli värikäs ja tunteikaskin. Näin jälkeenpäin voi ainakin kysyä, onko nykyinen toimintatapa paras mahdollinen. Pitäisikö lautakuntien puheenjohtajat kytkeä tiiviimmin mukaan lautakunnan talousarvion virkamiesvalmisteluun? Kuntalaki sanoo mitä sanoo, mutta ei se kiellä neuvottelutyyppisiä kohtaamisia.

Kaupunginjohtajan alustava ehdotus oli tiukka, kuten aina. Se olisi merkinnyt palvelutason heikennyksiä, osin jopa lainvastaisen tilanteen. Onneksi valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa pystyimme ne torpedoimaan.

Meille vihreille tärkeää oli, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoko ja päivähoito-oikeus pysyvät ennallaan. Opetusryhmien pienentämiseen talousarvioon lisättiin tarvittava 230.000 euroa ja tietohallintokustannuksiin 140.000 euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja lisättiin 0,5 miljoonaa euroa, niistä enin osa perheitä tukeviin palveluihin. Lisäpanostusta tuli kuntoutus-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin, toimeentulotukeen ja omaishoidon tukeen. Vapaa-aikapalvelujen lilliputtimaiseen käyttömenobudjettiin saimme neuvoteltua 35.000 euroa lisää.

Erityisen pettyneitä olemme skeittiparkkihankkeen ja sen kupeeseen suunnitellun pitkän graffitiseinän siirtymiseen hamaan, epävarmaan tulevaisuuteen. Tämän asian valmistelusta ja käsittelystä jäi paha maku, joka ei ole poistunut kaupungin viime perjantaina tarjoamasta viinihuuhtelusta huolimatta. Luottamus neuvottelukumppaneihin on nyt kateissa.

Jo vuosi sitten budjettineuvotteluissa päätimme yhdessä skeittiparkkiasian selvittämisestä. Näin myös tapahtui. Kesän lopulla ansiokas ja ammattitaidolla tehty selvitys paikkavaihtoehtoineen oli valmis. Sitten se siirrettiin sivuraiteelle, joka on yksi osoitus ontuvasta valmistelu- ja neuvottelukulttuuristamme.

Vasta ryhmien välisiin neuvotteluihin saimme pyydettäessä suunnitteluaineiston ja matkan varrella myös lisätietoa ja malleja edullisemmista parkkiratkaisuista. Selvityksiä tuli tovin solkenaan, kun valtuustoryhmät niitä pyysivät. Kiitos niistä. Taisi vaan käydä niin, että aineisto jäi monelta pyytäjältä huonolle perehtymiselle.

Riittävät perustelut oli olemassa lisätä skeittiparkkirahat ensi vuoden investointibudjettiin. Parkin olisi voinut toteuttaa ns. tarveharkintaurakkana, jossa tilaaja määrittää hankkeen hinnan. Esimerkkinä käytettiin Porvoon toteutunutta hanketta.

Ratkaisuksi tuli, että ensi vuonna tehdään hankesuunnitelma ja kustannusarvio ja sitä valvomaan perustetaan työryhmä. Siis seisotaan vielä vuosi lisää samoissa syvissä lähtökuopissa ja SELVITETÄÄN. Niitä muuten on tässä valtakunnassa valmiina vino pino ja muutamassa viikossa saadaan yksi lisää.

Keravalaisille nuorille ratkaisu oli suuri pettymys eikä vala minkäänlaista uskoa tämän salin joukkoon. Valtuustoryhmiä tuntuu kiinnostavan nuoriso vain kerran kaudessa – vaaliehdokkaiksi heitä pitäisi saada lisää, kaikki tuskissaan toitottavat. Mutta mitä ihmettä he tekevät täällä turhautumassa, kun päätöksiä tehdään, kuten on aina tehty…

Kyllä rivakastikin on mahdollista toimia. Juuri valmistuneet Keinukallion portaat polkaistiin muutamassa kuukaudessa.  Rahatkin jostain vain löytyivät. Mutta siihenhän ei otettukaan poliitikkoja mukaan sähläämään.

Hyvät kuulijat!

Toimivassa työyhteisössä työtä ja tulosta tehdään hyvässä hengessä, henkilöstöä neuvoen, kannustaen ja arvostaen. Säännöt ovat kaikille yhtäläiset ja työyhteisö tukee johtoa ja johto työyhteisöä. Näinhän Keravan kaupungissakin pääosin toimitaan, mutta ikäviäkin signaaleja on viime aikoina noussut tietoomme. Henkilöstöstämme kaikki eivät voi hyvin.  Vihreä valtuustoryhmä toi jo alkuvuodesta esiin erään ikävältä näyttäneen ilmiön. Se asia on osaltamme jo historiaa, mutta ilmiö näköjään ei.

Tuoreimmassa Polemiikki-lehdessä väitöskirjan kuntien johtamisesta tehnyt Anu Pynnönen kehottaa kuntia käymään keskustelua johtamisesta ja rakentamaan kunnan organisaatiot niin, että johtamiseen liittyvä arviointi toimii. Vihreä valtuustoryhmä ei ota kantaa yhteenkään yksittäistapaukseen, mutta katsoo, että Keravalla on nyt tällaisen keskustelun aika.  Kaupunginhallituksella on tässä iso rooli.

Maxim Gork on kiteyttänyt osuvasti: ”Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta.”

Valtuustoryhmämme puolesta kiitän kaupungin johtoa ja koko henkilöstöä sekä valtuustotovereita yhteisen vuoden kumppanuudesta ja toivotan teille kaikille ja läheisillenne hyvää, vihreää joulua ja onnea ensi vuodelle.