Kaupunginvaltuuston kokouksesta 1.2.16 raportoivat Eeva Lahtinen ja Sari Pesu.
Valtuuston kokous alkoi upealla Keravan mieslaulajien esityksellä, jota seurasi mielenkiintoinen Vammaisneuvoston esittäytyminen. Vammaisneuvostosta säädellään kuntalaissa 28 §. Kokoonpanossa on 14 jäsentä: vammaisjärjestöjen edustajia, luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Vammaisneuvoston tehtäviä ovat vammaispoliittisen ohjelman toteuttamisen seuranta, lisätä vammaisasioiden tietoisuutta ja antaa lausuntoja/ ottaa kantaa vammaisia ihmisiä koskevaan päätöksentekoon. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on erityisen huomion kohteena. Olisi kyllä todella hienoa, jos saisimme myös nuorisovaltuuston edustajan Vammaisneuvostoon. Osa nuorista on nykyään vailla luottamustoimipaikkaa ja heiltä voisi löytyä erilaista lähestymistapaa ja näkemystä nuorten suosimien paikkojen esteellisyyksistä.
Seuraavaksi kuulimme selostuksen Kuuman ajankohtaisista asioista, www.kuuma.fi. Kuuman yhtenä suurena tavoitteena on menestys edunvalvonnassa ja kilpailukyvyssä. Tänä vuonna painopistealueina ovat työllisyyden vauhdittaminen, energiatehokkuus, digitalisaatio, hallinnon yhteistyön tiivistäminen esim. yhteiset hankinnat ja viestintä.
Arjessa selviytymistä tukevien palvelujen vastuualuejohtaja Raija Hietikko esitteli vanhuspalveluita ja iloksemme saimme kuulla, että Hoivakoti Vomma päästään avaamaan 1.3. Samalla päästään aloittamaan Hopeahovin remontti seuraavaksi vuodeksi.
Ylilääkäri Jani Tikkanen esitteli meille terveyskeskuksen päivystyksen toimintaa. Virka-ajan ulkopuolinen klo 16-07 päivystys siirtyi n. vuosi sitten Vantaan yhteispäivystykseen. Hoitoonpääsy päiväaikaan parani huomattavasti, lääkärillä hoidettiin n. 40% enemmän potilaita verrattuna aiempaan. Päivystyksen tarve on selkeästi vähentynyt. Johtopäätöksenä palvelu on parantunut merkittävästi. Haastetta on vielä osastopotilaan päivystysaikainen lääkäripalvelun tarve. Sen saatavuutta tullaan parantamaan.
Perheneuvolan johtaja Kaisa Mannermaa kertoi meille nuorten psykososiaalisista palveluista, joka on nyt kaupungin omaa toimintaa. Aiemmin toiminta ostettiin Suojakotiyhdistykseltä (Pysäkki). Tavoitteena on edelleen matalan kynnyksen palvelut ja arjen tuki, paikka jonne on helppo tulla. Nuoret saavat tukea ja tarvittaessa myös hoitosuunnitelman mukaista hoitoa. Nuorten talossa työskentelee lähihoitaja, sosionomi, sosiaaliterapeutti ja lääkäri. Nuorten talo toimii jo, mutta toimintaa kehitetään jatkuvasti.
Kokouksen päätösasioissa (ks. esityslista tästä linkistä) käsiteltiin kaksi eronpyyntöä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Itsehallintoaluelausuntoon ministeriölle keskustan valtuutettu teki muutosesityksen maakuntamallin mukaisesti niin, että Uusimaa on pidettävä yhtenäisenä. Lausunto kirvoitti keskustelua ylipäätään miten Suomessa tullaan rahoittamaan maakuntien palvelut. Esimerkkinä Kainuun alue, jonka Keravan ja Järvenpään kokoinen asukasmäärä muodostaa oman sote alueen. Äänestystulos 43-8, keskusta ja vasemmistoliitto äänestivät muutosesityksen puolesta.
Maankäyttöjohtaja Jukka Laitila esitteli kaavoitusta. Katsauksen tarkoitus ja tavoite on antaa kuntalaisille mahdollisuus osallistua kaavoitukseen prosessin alkuvaiheessa, että pitkiltä valitusprosesseilta vältyttäisiin. Omakotitontteja on lähinnä Kaskelassa ja Kytömaalla. Tavoitteena on saada 30-40 pientalotonttia. Kiinnostus niihin on kuitenkin hiipunut. Yritystontteja kaavoitetaan 10-20 vuosittain. Kerrostalotontteja kaavoitetaan keskustaan tai sen tuntumaan. Myös vanhoja liike-tai työpaikkatontteja muutetaan kerrostalotonteiksi. Tavoitteena on noudattaa MAL-sopimusta eli että asuntoja valmistuu n. 400 vuosittain, joista vähintään viidennes on ara- tuotantoa. Kaavoituskatsaus>>
Säde Evilä puhui hienosti meidän Vihreiden yhteisestä huolestamme viheralueidemme liiallisesta rakentamisesta. Kaupunkilaiset tarvitsevat vapaata tilaa ja vapaata luontoa ympärilleen. Liialliset harventamiset, viherkaupungin maineen menettäminen, vaikuttaa selvästi meidän kaikkien asuinmukavuuteen. Toivomme yhdessä, että Kerava pysyy viherkaupunkina, jossa säilyy monipuolinen luonto ja metsistä löytyy eri ikäisiä puita, joista riittää myös pesäpaikoiksi erilaisille lintulajeille.
