Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on palvelujen parantamisen ohella hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua. Kustannusten kasvupaineet johtuvat erityisesti siitä, että väestön ikääntyminen nykyisillä yleisillä elintavoilla tilastollisesti lisää hoito- ja hoivapalvelutarpeita. Myös nuorten akuuttien mielenterveys-, päihde- sekä elämänhallintaan liittyvien ongelmien ratkaisut tarvitsevat riittävät resurssit. Jossain elämämme vaiheessa me kaikki, sinä ja minä, tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa tarvittavien hankintojen arvioitu volyymi Suomessa vuonna 2018 oli noin yhdeksän miljardia euroa. Summa ei ole vähäpätöinen. Hyvinvointialueiden rahoitusratkaisu, valtion könttäsumma, vaikuttaa luonnollisesti myös hankintoihin. Tämän, kuten koko uudistuksen kanssa on elettävä.

Keravalaisesta näkökulmasta yhteinen alue Vantaan kanssa näyttäytyy epätasapainoisena. Kaupungit ovat hieman kuin Arnold Schwarzenegger ja Danny DeVito elokuvassa Identtiset kaksoset. Nousee väkisinkin huoli jäävätkö keravalaiset toispuoliseen asemaan. Hankintojen osalta huoli on pienempi, koska sote-uudistuksessa toteutuu ajatus laajemmista hartioista. Tärkeää on kuitenkin tuntea alueen erilaiset palveluntuottajat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Hankinnat on osattava pilkkoa mahdollisuuksien mukaan niin että myös pienemmät paikalliset tuottajat pääsevät kilpailutuksiin mukaan.

Sote-uudistus tuo mahdollisuuden keskittää hankinnat yhdestä hankintayksiköstä ja toteuttaa sitä kautta tavoiteltuja säästöjä. Keskitettäviä hankintoja ovat erityisesti hallinnolliset ja tukitoimintojen hankinnat, sekä tutkimus- ja hoitotarvikkeiden, lääkkeiden ja apteekkitarvikkeiden, kuntoutuksen apuvälineiden, puhdistusaineiden, ym. tarvikkeiden sekä ruokahuollon hankinnat. Myös tietotekniikkaan liittyvät kohteet, kuten laitteet ja ohjelmistot ovat merkittäviä hankintakohteita. Esimerkkejä löytyisi valtavasti lisää ja kirjo on laaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuten muissakin hyvinvointialueiden vastuulla olevissa hankinnoissa on todennäköistä, että näiden joko alueen laajuisten tai keskitetysti yhteishankintoina toteutettavien hankintojen koko kasvaa. Silloin kun tuotteiden ja palveluiden ostomäärät ovat suuria, niiden hankkiminen kannattaa tehdä yhteishankintana. Samankaltaisten hankintojen valmistelussa hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on tunnistettava mahdollisuuksien mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Laadukkailla hankinnoilla voidaan vaikuttaa ongelmien ratkaisuihin. Esimerkkinä tästä käy vaikka nuorten kodinomaiset asumispalvelut, jossa hyvin tehdyt kilpailutukset mahdollistavat nuorille paremmin tarjottavan ohjauksen, tuen, hoivan ja huolenpidon sekä mielenterveyden ongelmista toipumisen turvallisessa ympäristössä. Esimerkistä huomaa helposti, että pelkkään edulliseen hintaan keskittyminen on riittämätöntä ja siksi on painotettava erityisesti laatua.

Hankintalaki velvoittaa kestäviin hankintoihin. Tarvitaan osaamisen tasoa ja laatuarviointia. Vastuullisuus tulee sisällyttää hankintakriteereihin, kuten vaikka hiili- ja ympäristöjalanjäljen huomioiminen ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa. Poliittisia päätöksiä tekevien luottamushenkilöiden on hyvä olla tietoisia julkisista hankintamenettelyistä, niiden vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä lainalaisuuksista.

Vaikka hankinnat ovat vain osa isoa kokonaisuutta, hyvin toteutettuina ne tuovat kustannussäästöjä. Säästöjä voidaan ohjata sote-alan muihin tarpeellisiin investointeihin, esimerkiksi hoitajien parempiin palkkoihin ja työoloihin. Näin toimimalla voimme päästä myönteiseen kierteeseen, joka lopulta tuo todelliset säästöt, puhumattakaan, että näin luomme pohjaa parempaan elämään meille kaikille. Akuuttien ongelmien hoitamisesta ei voi tinkiä.

Paljon riippuu siitä, miten äänestät aluevaaleissa 23.1.2022.

Jaana Carlenius
IT-hankintapäällikkö
aluevaaliehdokas (vihr.)
www.carlenius.fi
www.facebook.com/jaanaca